Epäiletkö itse olevasi narsisti?

Miten minä toimin?

Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa puutteen osata kyseenalaistaa omaa toimintaa ja nähdä sen seurauksia niin itselle, kuin muille. Tämän vuoksi epäily narsistisesta persoonallisuushäiriöstä itsensä kohdalla on yleensä turhaa.

On kuitenkin hyvin yleistä, että narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa oleva pohtii tätä kysymystä narsistisen henkilön yleisesti käyttämän syyllistämisen sekä manipuloinninkin vuoksi.

On tyypillistä, että narsisti oikeuttaa itselleen omat tekonsa, olivatpa ne melkein mitä tahansa. Jos teko on aiheuttanut vääryyttä muille, on tavallista, että narsisti syyttää teoistaan kuitenkin näitä muita henkilöitä.

 

Kyky tuntea empatiaa

Tunnistatko muiden ihmisten tunteita? Pystytkö aidosti asettumaan sinulle läheisen ihmisen asemaan ja kuvittelemaan miltä hänestä tuntuu esimerkiksi silloin, jos hän on menettänyt jonkun hänelle rakkaan ihmisen tai asian? Tuletko surulliseksi itse ja/tai hänen vuokseen? Oletko tuntenut aitoa iloa jos joku sinulle tärkeä ihminen on onnistunut jossain hänelle merkittävässä asiassa?

Jos vastasit edellisiin kyllä, sinulla on kyky tuntea empatiaa ja pystyt asettumaan muiden ihmisten asemaan. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ihmisellä tämä taito on hyvin puutteellinen.

Empatiakyvyn ollessa puutteellinen ihminen toimii itsekkäästi, omaa etuaan ensisijaisesti ajaen. Yleisesti tällaisen toimintatavan ajatellaan olevan kylmää ja röyhkeää.

 

Tunteiden näytelmä

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei vaikuta ihmisen älykkyysosamäärään, vaikka sosiaaliset ja tunnetaidot ovatkin vähäisiä.

Fiksu ihminen tietää yleensä, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia, jotta käyttäytymisen katsottaisiin olevan hyväksyttävää ja normaalia. Tiedämme miten on viisasta reagoida, jos esimerkiksi ystävämme tai puolisomme on kohdannut jonkin kriisin elämässään. Tämä reaktio on empatiakyvystämme ja tunneälystämme, sekä sosiaalisista taidoistamme johtuen omannäköisemme, mutta kulkee suunnilleen saman kaavan mukaan.

Narsisti on nähnyt muiden reaktioita ja oppinut sitä myötä tietämään miten tällaisissa eri tilanteissa tulee toimia. Aito tunnekokemus asiasta voi silti olla kadoksissa.

 

He väittävät minua narsistiksi

Jos useat, siis useat läheisesi toistuvasti, pitkällä aikavälillä, kertovat sinulle, että sinussa on narsistisia piirteitä on ne hyvä ottaa vakavasti.

On rohkeaa osata ottaa vastaan ikävältäkin tuntuvaa palautetta ja pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mistä nämä kommentit tulevat? Miksi kuulen niitä toistuvasti ja mistä voisin saada selville onko niissä todellakin jotain perää?

 

Ratkaisuja etsimässä

Syyttelyn ja toisten sanomisten sekä ajatusten ohittamisen sijaan on hyödyllistä kysyä sanojalta sekä itseltäsi, miksi hän ajattelee sinusta niin? Mikä tekemisissäsi ja sanomisissasi on ollut mahdollisesti niin toista loukkaavaa, että hän kutsuu sinua narsistiksi?

Miten hän toivoisi sinun toimivan vastaisuudessa? Miten sinä taas toivoisit hänen toimivan tulevaisuudessa? Miten hän voisi auttaa sinua onnistumaan toivomuksissanne, miten sinä häntä ja ovatko ne sellaisia tapoja, mitä toteuttamalla teidän ei tarvitsisi unohtaa omia tarpeitanne ja toiveitanne?

Vaikka läheisesi väittämät sinusta tuntuisivatkin erittäin epätodellisilta, voi kuitenkin yrittää kokeilla toisenlaista tapaa toimia. Uudenlaisen tavan opetteluun voi kysyä toivomuksia siltä ihmiseltä, joka sinua narsistiksi väitti ja katsoa mitä sen jälkeen tapahtuu, kun alkaakin tekemään asioita eri tavoin.

Mitä tapahtuu jos toimiikin eri tavoin, kuin ennen? Mitä hyötyjä siitä tulee myös itselle, vai tuleeko?

Läheisesi ollessa otettu esimerkiksi huomaavaisuudestasi tai ystävällisyydestäsi voi se vaikuttaa sinunkin elämääsi positiivisesti. Jos antaa, voi saada takaisinkin, jos vain ottaa, koituu se hyvin todennäköisesti ihmisten vihaksi ja sitä myötä yksinäisyydeksi ja murheiden maastoksi.

Oletko onnistunut enemmän säilyttämään ihmissuhteitasi vai menettämään niitä? Se tapa jolla toimit elämässäsi on tuonut sinut tähän. Halutessasi parantaa ja nauttia itsekin enemmän ihmissuhteistasi, kuuntele mitä läheisilläsi on sinusta sanottavaa ja ota huonolta tuntuva palaute vastaan sillä mielin, että tässä asiassa voit vielä kehittyä ja oppia, eikä sitä tarvitse hävetä, koska kukaan ei ole mestari kaikessa.

Psykoterapia on hyvä apu uudenlaisen, itseä ja omia ihmissuhteita parantavan käyttäytymisen ja ajattelumallin opettelemiseen sekä omaksumiseen. Älä epäröi hakea itsellesi ammattiapua, sinulla on oikeus siihen.

Katso myös näiden sivujen tarjoamia testejä narsismista täältä! Ne antavat hyvää suuntaa omasta ja läheisesi ajattelutavasta sekä persoonatyypistä.

 

Lähteet:

After narcissist abuse- verkkosivut, ”Characteristics of a Victim of a Narcissistic Abuser”, 30.5.2016

Helsingin sanomat- verkkolehti, ”Näin ajattelee narsisti”, 30.5.2016

Narsistien uhrien tuki ry:n verkkosivut, ”Narsistin moraalikäsitys ja itsetunto”, 30.5.2016

Psychology today-verkkolehti, ”Six sure signs of narcissism”, 30.5.2016

Stenberg, ”Persoonallisuushäiriöt” koulutusmateriaali, Psykoterapiakeskus Vastaamo, 12.3.2016

Mistä apua narsistin uhrille?

Näiden nettisivujen tekijän tarjoamat terapiapalvelut löydät Terapeuttinen keskusteluapu, Jenni Kiviniemi- nettisivuilta, jennikinnunen.fi.

Jennillä itsellä on yli 15 vuoden kokemus narsismista, omien menneiden lähi-ihmissuhteiden, sekä mielenterveystyön että vertaistuen kautta.

_________________________________________________________________________

Narsistien uhrien tuki ry tarjoaa vertaistukiryhmiä useilla eri paikkakunnilla. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki apua tarvitsevat narsismin uhrit.

Vertaistukiryhmissä ihmiset, joilla on samanlaisia kokemuksia narsismista, voivat antaa toisilleen tukea, jakamalla kokemuksiaan ja tukemalla toisiaan elämässä eteenpäin. Vertaistuki ei korvaa ammattimaista psykoterapiaa.

Katso vertaistukiryhmät täältä!

Narsistien uhrien tuki ry on listannut eri terapeutteja, jotka ovat kokeneet ja tuntevat narsismia. Terapiasuuntaukset ja muodot vaihtelevat palveluntuottajan mukaan. Terapeutin oma kokemus narsismista hyödyttää asiakasta. Terapeutin tulee kuitenkin olla itse päässyt yli uhri ja selviytymisvaiheesta ns.”kukoistaja” vaiheeseen. Asiakas etenee terapiassa sen verran, kuin terapeuttikin on edennyt oman traumaattisen kokemuksensa kanssa.

Katso lista eri terapeuteista täältä!

Usein narsismia lähellä eläneet ihmiset tarvitsevat ja hyötyvät terapiasta. Terapiaan voi mennä käsittelemään tavallisia ja yleisiä elämänkriiseja sekä itselle haastavia ja ongelmallisia asioita. Voit etsiä itsellesi sopivan psykoterapeutin Minduu-palvelusta, jossa jokaisesta psykoterapeutista on esittely ja kuvaus siitä, miten he työssään toimivat.

Minduu.fi- sivuille täältä!

Pelkäätkö kotonasi itsesi ja/tai lastesi turvallisuuden puolesta? Eikö sinulla ole muuta paikkaa minne mennä? Turvakodit vastaanottavat lähisuhteessa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita. Useimmat turvakodit ovat avoinna ympäri vuorokauden. Voit soittaa turvakotiin aina, kun koet väkivaltaa tai sen uhkaa läheisessä ihmisusuhteessasi.

Katso Ensi- ja turvakotien liiton yhteystiedot täältä!

Tarvitsetko neuvontaa, ohjausta tai tukea henkisen tai fyysisen väkivallan pelkoon, uhkaan tai kokemiseen? Naisten Linja on valtakunnallinen, maksuton puhelinlinja, joka tarjoaa apuaan naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.

Katso Naisten Linjan palvelut täältä!

Kaipaatko tietoa oikeusavusta ja sen myöntämisperusteista?

Yhteystiedot oikeusapuun täältä!

Fin Fami- Mielenterveysomaisten keskusliitto tarjoaa apuaan ja tukeaan, mm.vertaistukiryhmiä ihmisille, joiden läheiset ovat sairastuneet psyykkisesti.

Fin Famin nettisivuille täältä!

Kaivatessasi elämääsi muutosta ja helpotusta tai halutessasi tutustua tarkemmin itseesi tarjoaa Mielenterveystalo.fi työkaluja useilla erilaisilla omahoito osioilla. Tarjolla on omahoito-ohjelmia esimerkiksi: onnellisuuden arvioimiseen arjessa, tärkeiden asioiden huomaamiseen omassa elämässä, turhan huolehtimisen ja vatvomisen vähentämiseksi sekä muutokseen valmistautumiseen elämässäsi.

Työkaluja mielen hyvinvointiin –omahoidon osioita voit tehdä itsenäisesti tai ammattilaisen kanssa.

Katso työkaluja mielen hyvinvointiin täältä!

Lisää auttavia tahoja löydät Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivuilta.

Lisää auttavia tahoja täällä!

Miten pääsen eroon narsistista?

Myönnä tilanne. Sinuun kohdistuva kohtelu ei ole normaalia, eikä hyväksyttävää.

Älä syyllistä itseäsi.

Sanotaan, ettei kukaan riitele yksin. Narsistin kanssa tämä ei päde. Narsisti voi aloittaa riidan tyhjästä, ilman osuuttasi asiaan.

Puhu.

Kerro kokemuksistasi ja tunteistasi läheisillesi, ystävillesi, tutuillesi sekä ammattiautajille.

Älä lannistu jos sinua ei uskota, se on valitettavan tavallista.

Lue narsismia käsittelevää kirjallisuutta. Ne tukevat ajatuksiasi, havaintojasi ja tunteitasi.

Luota omaan ajatteluusi. Sinä tiedot mitä olet kokenut, kuullut, tuntenut sekä nähnyt.

Vaikka narsistin lähisukulaiset tai yhteiset tuttavanne eivät uskoisi kertomaasi, muista, että sinä tiedät mitä olet kokenut ja miten sinua on kohdeltu.

Hanki ammattiapua, psykoterapiaa, siitä on ollut monelle hyötyä.

Henkilökohtaista kokemusta narsismista omaava terapeutti voi ymmärtää sinua parhaiten.

Selvitä toimiiko paikkakunnallasi vertaistukiryhmä. Siellä tiedetään, uskotaan ja ymmärretään mistä puhut.

Pysy mahdollisimman etäällä hänestä.

Älä pidä narsistiin yhteyttä.

Jos sinun on kuitenkin pidettävä yhteyttä esimerkiksi yhteisten lasten takia, rajoita keskustelu vain lapsiin koskeviin asioihin.

Sinun ei tarvitse jäädä yhteisten lasten vuoksi suhteeseen.

Lapset saavat vääristyneen kuvan ihmissuhteista, parisuhteesta, naiseudesta, äidin ja isän roolista, jos toinen vanhemmista on narsisti. Esimerkkisi lämpinänä, hyväksyvänä, kannustavana ja rakastavana vanhempana on lapselle hyvin arvokasta ja auttaa häntä selviytymään.

Jos ongelma on työpaikalla, eivätkä keskustelut ongelmatilanteista ole auttaneet, vaihda työpaikkaa tai hae muihin tehtäviin. Narsisti ei sitä vuoksesi tee.

Pidä tiukasti kiinni päätöksistäsi, se on ehdottoman tärkeää. Näin vältät joutumatta tilanteisiin, mihin et halua.

Aseta rajat. Miten sinua saa kohdella ja miten ei? Mitä sinulle saa sanoa ja mitä ei?

Opettele pitämään kiinni rajoistasi. Aloita se sanomalla”ei”.

Unohda yleisten ero-oppaiden tai ohjeiden neuvot. Ne eivät yleensä päde narsistin kanssa.

Ystävyyssuhde eron jälkeen on epärealistinen toive.

Anna anteeksi itsellesi se, miten annoit itseäsi kohdeltavan.

Muu anteeksianto on sinun päätettävissäsi, jos se ei tunnu hyvältä juuri nyt, anna ajatuksen olla.

Muistele minkälainen ihminen olit, ennen kuin tapasit hänet.

Palauta mieleesi mistä nautit, mitä tykkäät tehdä ja mikä tekee sinulle hyvän olon.

Helli itseäsi, olet sen ansainnut.

Opettele rakastamaan itseäsi ja päästämään lopulta irti menneestä.

Mieti menneiden sijaan tulevaisuutta. Mitä hyvää tulet ottamaan sen kaiken tilalle minkä jätät taaksesi?

Vastuu irtaantumisesta on sinulla, ei kenelläkään muulla.

Olet itse vastuussa hyvinvoinnistasi. Älä turhaan kuluta aikaasi odotellessa, että joku tulee sinut pelastamaan.

Yhtä ainoaa oikeaa neuvoa ei ole. Yllä olevat keinot ovat pääaineksia, joista voit koota itsellesi sopivan paketin, mikä auttaa sinua pääsemään eteenpäin.

Jos joku keino ei auta eikä toimi, heitä se pois ja ota sen tilalle toinen.

Älä luovuta, yritä sinnikkäästi niin kauan, kunnes onnistut.

Selviytyminen ja kokonaisvaltainen hyvä elämä on mahdollista, sen todistaa monen muunkin onnistuminen, tässä haastavassa, mutta ei mahdottomassa tehtävässä.

 

Lue myös blogikirjoitus: ”Miksi narsistin jättämät haavat eivät tunnu paranevan?” Miksi narsistista on niin vaikea päästä yli?” – täältä!

Hyötyykö narsisti psykoterapiasta? Voiko narsisti muuttua?

Apua on tarjolla ja saatavilla

Psykoterapeuttinen työskentely voi antaa narsistille mahdollisuuden välttyä tulevaisuudessa niiltä hankalilta tilanteilta mitä ongelmallinen ja äärimmäisen itsekäs käyttäytyminen on aiheuttanut.

Tähän tarvitaan kuitenkin ihmisen oma vahva tahto, ymmärrys omista puutteista ja haitallisista piirteistä, sekä sitoutuminen pitkäkestoiseen hoitosuhteeseen. Ihmisen tulee saada kuulla realistinen käsitys siitä, että hänen käyttäytymistapansa on poikkeva ja jatkamalla käyttäytymistään, hän tekee hallaa myös itselleen.

Gustav Schulman LL, psyk. erik. lääk. ja koulutuspsykoanalyytikko kirjoittaa Narsistien Uhrien tuki ry:n nettisivuilla (5.4.2011) narsistisen häiriön hoidon tärkeimpänä tavoitteena olevan erilaisten tunteiden sietokyvyn lisääminen ja siten ihmisen haavoittuvuuden väheneminen. Tämän Schulman kertoo edellyttävän kuitenkin aina ensin sitä, että henkilö kohtaa vastenmielisiä tunnekokemuksia ja työstää niitä läpi siten, että ne saadaan hallintaan.Tämä antaa narsistille pienin askelin tunteiden- ja kanssaihmisen huomioonottamishalua sekä -kykyä.

Schulman kirjoittaa narsistin hoidon olevan aina vaativaa ja hoito edellyttää useita vuosia kestävää intensiivistä psykoterapiaa silloinkin, kun potilas on motivoitunut.

Valitettavasti narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät hakevat harvoin apua persoonallisuushäiriöönsä, itselle ja heitä lähellä eläville kärsimystä aiheuttaviin käyttäytymisen piirteisiinsä. Avun piiriin he saattavat ajautua esimerkiksi masennuksen vuoksi, joka voi olla perua toistuvista epäonnistumisista ihmissuhteissa.

 

Vaikeus olla potilaana

Riitta Hryck (2006) kuvaa narsistisen henkilön vaikeuksia olla potilaana ja vuorovaikutussuhteessa.  Hoitotilanteissa näiden vaikeuksien esiintulemista ei Hryckin mukaan voi estää ja sen vuoksi psykoanalyytikon ja psykoterapeutin on hyvä pyrkiä tunnistamaan niitä keinoja, joiden avulla ja joiden varassa narsisti pystyy selviytymään elämässään sekä ihmissuhteissaan. Hoitosuhteissa on suuri ennenaikaisen päättyvyyden sekä sitoutumattomuuden uhka.

Psykiatri Jan Henry Stenberk arvioi pesoonallisuushäiriöt-luennollaan (2016) omiin kokemuksiinsakin perustuen psykoterapiasta olevan harvoin apua narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiville.

Kanadalainen kriminaalipsykologi, University of British Columbian emeritus professosri (tutkimusaloinaan psykopatologia ja psykofysiologia) Robert Hare kirjoittaa Ilman omaatuntoa kirjassaan (2004) kuinka hyvin vahvasti ja vaikeasti narsistisen persoonallisuushäiriöisen ihmisen kohdalla psykososiaaliset hoidot sekä psykoterapiat eri muodoissaan ovat vasta-aiheisia. Hoidot vaikuttavat Haren mukaan päinvastaisesti ja voivat tehdä henkilöstä entistä manipulaatiokykyisemmän narsistin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että narsisti poimii ja ottaa vastaan ainoastaan sen, mikä vahvistaa narsistista identiteettiä, sitä minkä narsisti kokee oikeaksi normaaliksi minäkseen.

 

Narsististen piirteiden vahvuus vaikuttaa hoidon hyötyihin

Huonoja hoitotuloksia antavat arviot perustuvat osittain tutkimustietoon, mutta alan auktoriteetit ovat melko yksimielisiä tästä omien kokemuksiensa kautta saadun tiedon ja taidon perusteella.

DSM IV määritelmän mukaan narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoimiseksi tarvitaan minimissään 5/9 kohtaa. Pieni joukko minimikriteerit täyttävistä ihmisistä voi motivoitua hakemaan apua kohdatessaan elämän kriisejä ja niistä seuranneita ahdistavia tunteita.

Gustav Schulmanin mukaan yleensä käy kuitenkin niin, että tämä pieni joukko haluaa vaikeat oireensa poistettavan niin, että he voivat palautua entiselleen. Ihmisen oma tahto ja tavoite ei tällöin siis ole aito ajatus parantua narsismista.

On selvää, ettei pelkkä oireiden poistaminen tuo pysyvää helpotusta. Masennus tai ahdistuskaan eivät häviä lopullisesti, ellei niiden alkuperäistä aiheuttajaa saada poistettua tai pienennettyä. Terapeutin haasteena onkin pystyä näyttämään tämä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivälle ja motivoimaan häntä hoitoon. Tähän tarvitaan narsismia hyvin ymmärtävä, kokenut ja osaava ammattilainen.

Psykoterapian vaikuttavuus perustuu tutkimuksienkin mukaan jopa yli 80% terapeutin ja asiakkaan hyvälle yhteistyösuhteelle. Näin ollen asiakkaan ja terapeutin kokema yhteistyön laatu on isossa roolissa. Narsisti on tavallisesti uusien ihmisuhteidensa alussa hyvin hurmaava ja rakastettava ja vaikeat piirteet näyttäytyvät vasta määrittelemättömän ajan päästä. Terapian edetessä ja asiakkaan haastavien piirteiden noustessa esiin voi terapiaan tulla uusia yllättävänkin negatiivisia tilanteita, jolloin terapeutin ammattitaito on koetuksella.

On tavallista, että narsisti keskeyttää hoidon nopeasti kokiessaan saaneensa tarpeeksi apua olotilaansa tai ongelmaansa. Alkuperäisen ongelman jäädessä kuitenkin vielä olemassaolevaksi, voi narsisti palata hoidon piiriin uusia ongelmia kohdatessaan. Näin ollen narsistin hoito voi koostua useista lyhyistä hoitojaksoista.

Schulman mainitsee suurimman hoidosta saadun hyödyn tavoitettavan niiden ihmisten kohdalla, joilla minimikriteerit 5/9 kohtaa narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosoimiseksi eivät toteudu. Näillä henkilöillä on selkeitä narsistisia piirteitä, vaikka diagnoosiin tarvittavat kriteerit eivät täyty. Hoito voi olla hyvinkin kannattavaa, koska he pystyvät tiedostamaan heille itselleen sekä muille vahinkoa ja kärsimystä aiheuttavia käyttäytymisen piirteitään. He ovat myös motivoituneita omaan hoitoonsa ja heillä on sietokykyä kestää vastoinkäymisiä sekä nähdä omat aiemmin ylpeyttä herättäneet piirteet sittenkin vahingollisina.

 

Aikaisin puuttumisen hyödyt

Jos narsistityyppisiin piirteisiin puututtaisiin reilusti ennen teini-ikää, olisi henkilön mahdollisuudet oppia esimerkiksi myötätuntoa ja toisen huomioonottamista paremmat.

Narsistityyppisiä käyttäytymisen piirteitä voidaan nähdä jo alle kymmenenkin vuotiailla lapsilla. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi empatiakyvyn heikkous ja tunnekylmyys.

Ehkäisevät toimenpiteet, nuorten käytöshäiriöihin puuttuminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä narsismin ja muiden persoonallisuushäiriöiden hoidossa. Aikuisiällä ongelmalliset käyttäytymisen piirteet ovat jo syvälle juurtuneita ja siten vaikeita, jopa mahdottomia hoitaa/muuttaa.

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa kertoo Narsistin lapsena -kirjassaan (2017) ihmisen luonnetta määräävän geeniperimä ja kasvatus. Narsisteista miehiä on selkeästi enemmän, yli kaksi kolmasosaa. Näin ollen geeniperimällä on merkitystä. Viljamaa sanoo, että jos lasta opetetaan jakamaan ja hänelle opetetaan sosiaalisia taitoja, voi olla etteivät narsistiset piirteet tule koskaan näkymään lapsessa selvästi. Viljamaa mainitsee myös liiallisen kurituksen sekä paapomisen tuottavan yhtä huonon lopputuloksen, piilevän narsismin saa tulemaan esiin molemmilla tavoilla. Kohtuus kaikessa.

Rakkaudelliset katseet, syli ja läheisyys, sekä kannustus ja hyväksyminen suojaavat lasta persoonan häiriintymiseltä ja antavat myös tärkeän tuen itsetunnon kasvamiseen, joka persoonallisuushäiriöissä on aina jäänyt vajaaksi. Itsetunnon ollessa vahva ei ihmisen tarvitse etsiä loputonta äärimmäistä ja ylikorostunutta kunniaa sekä hyväksyntää, niin kuin narsisti tiedostamattaankin tekee.

 

Tahtotila

Ihminen ei muutu, ellei itse sitä halua ja siihen aktiivisesti pyri. Edes taitava ammattilainen ei pysty muuttamaan ihmistä, ellei ihmiselle itselleen synny tavoitetta johon haluaa pyrkiä hyväksi katsomastaan syystä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö estää usein ihmistä näkemästä itsessään vikoja tai puutteita. Omassa itsessään olevat puutteet ja viat ikään kuin siirretään toiseen ihmiseen, koska siellä niitä on helpompi katsella ja sietää. Toinen ihminen toimii peilinä narsistille.

Kun siirrän vikani sinuun, minun ei tarvitse nähdä, eikä kantaa niitä itsessäni ja niin minun on helpompi elää.

Kukaan ei pysty muuttamaan toista ihmistä, sen voi tehdä vain ihminen itse. Apua on tarjolla, mutta se pitää ensin ottaa vastaan.

 

Lähteet:

Duodecim nettilehti, ”Nuoruusikä ja psykopatia”, <www.duodecimlehti/nuoruusikäjapsykopatia/>, 27.5.2016

Narsistien uhrien tuki ry:n nettisivut, < ”Narsistin hoito pähkinänkuoressa”>, Gustav Schulman LL, psyk. erik. lääk., koulutuspsykoanalyytikko IPA (5.4.2011)

Hare Robert, Ilman omaatuntoa, Gilgames, 2004

Hryck Riitta, Ohut ja paksunahkainen narsisti, Psykoterapia- lehti, 2006, 25(1), 3—32

Stenberg Jan Henry, ”Persoonallisuushäiriöt” koulutusmateriaali, Psykoterapiakeskus Vastaamo, 12.3.2016

Viljamaa Janne, Narsistin lapsena – Pitkä tie itsenäisyyteen, Minerva, 2017

 

Miksi narsisti viehättää?

Jos ihastut narsistiin, tunnet vetoa persooniin, joilla on:

suuri ja paisunut ego, jotka fantasioivat jatkuvasti vallasta tai kauneudesta, jotka aidosti uskovat siihen, että vain erityisen lahjakkaat ihmiset voivat heitä todella ymmärtää, jotka vaativat jatkuvaa ihailua, jotka olettavat, että he ovat oikeutettuja erityispalveluksiin ja -kohteluun, jotka käyttävät muita häikäilemättä hyväkseen, jotka eivät aidosti välitä tai ymmärrä tunteitasi, jotka väittävät muiden kadehtivan heitä ja jotka vaikuttavat useiden mielestä ylimielisiltä, leuhkoilta sekä itsekeskeisiltä.

Syitä siihen miksi narsisteihin ihastutaan ja koetaan niin suuria rakkauden tunteita, ettei mikään aiempi tai tuleva tunnu koskaan samalta on useita. Tässä niistä muutama.

 

Hurmaava narsisti ja uhrin häpeä

Narsisti luo usein hyvin kiehtovan, itsevarman sekä menestyneen vaikutelman, kukapa tällaisesta ei vaikuttuisi. Edellämainitut piirteet ovat tavallisesti näytelmää, jossa todellisuus on päinvastainen.

Viehättävää voi olla myös se, miten joku ottaa vastuun ja johdon, eikä tunnu tuntevan epävarmuuden hiventäkään. Nämä taas johtuvat usein siitä, että narsisti välittää etusijassa hyvin itsekkäällä tavalla vain omista tunteistaan ja tarpeistaan.

Narsisti kohtelee uutta tuttavuuttaan nostamalla hänet aluksi jalustalle.

Tätä kestää yleensä vain hetken, kunnes kaikki muuttuu täydelliseksi vastakohdaksi, uhrin syyllistämiseksi, alistamiseksi, hyväksikäytöksi, manipuloinniksi, häpeäksi ja peloksi.

Hyvä sosioekonominen asemakaan ei suojaa, sen enempää kuin turvattu ja onnellinen lapsuuskaan siltä, että ihminen voi yhtäkkiä huomata olevansa sellaisessa ihmissuhteessa tai tilanteessa, mihin ei koskaan kuvitellut joutuvansa.

On vaikea ymmärtää, että jotkut ihmissuhteet voivat perustua pelkkään valheeseen, ennen kuin itse joutuu sen kohtaamaan ja toteamaan.

Todellisuuden hypättyä dramaattisen suureleisesti esiin, aiheuttaa se uhrille häpeää ja tavallisesti myös sulkeutumista ja asian piilottelua. Uhrin on vaikea puhua asiasta, koska hänen kokemansa ei näy samankaltaisena muille, ei välttämättä edes narsistin sukulaisille.

Asiasta muille kertomisen esteenä voi olla myös se, että uhrin kokemuksia hyvin herkästi vähätellään ja terveydenhuollossakin asiaan saatetaan herkästi etsiä syitä vikasuunnalta.

Uhrien kertomuksissa henkisen väkivallan merkit ovat tavallisesti hyvin selkeästi kuultavissa. Uhrit hyötyvät asian esille ottamisesta ja avoimesta keskustelusta, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunteesta ja terveen itsekkyyden opettelemisesta sekä rajojen asettamisesta.

 

Kokemukset lapsuudenkodissa

Uhrin rooli sekä kokemukset lapsuudenkodissa lukeutuvat yhdeksi hyvin varteenotettavaksi selitykseksi sille, miksi narsisteista niin kovin viehätytään.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan: hyvin ankaran tai ankarien vanhempien kurin alla uhrin on pitänyt miellyttää. Saada vanhempiensa arvostus, rakkaus, välittäminen ja läheisyys suorittamalla, näyttämällä ja tekemällä vielä lisää, lisää ja lisää. Mikään ei kuitenkaan ole ollut riittävää, eikä lapsi ole saanut koskaan tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään.

Toisessa vaihtoehdossa: lapsuus on ollut saippuakupla. Sateenkaarenväreissä säihkyvä pieni ja sievä kupla, minkä sisällä kaikki on ollut hyvin. Rakkaus, onnellisuus, ilo ja hymyt täyttivät päivät, viikot ja vuodet.  Mikään ei valmistanut kohtaamaan vastoinkäymisiä. Kukaan ei aavistanut, kuinka hyödyllistä olisi ollut kertoa, tietää, ymmärtää, kuinka ihmeellisin ja hämmästyttävin tavoin ihmismieli saattaa käyttäytyä.

Näiden jomman kumman, totutun ja tutun roolin johdattelemana, uhri voi tietämättään hakeutua narsistin seuraan. Seuraan, jossa tuntuu tutulta jatkuvasti miellyttää ja yrittää parhaansa ja saada kuitenkin vain toruja ja haukkuja. Seuraan, joka tuntuu niin kovin viehättävältä ja jossa ei osaa kuvitella jotain täysin toisenlaista.

 

Hoivavietti ja pelastamisen tarve

Kun on olemassa jotain toista varten, täyttää hänen tarpeitaan ja on aina saatavilla, voi auttaa tuntemaan itseään tärkeäksi. Tätä voisi kutsua jopa narsistin sijaisvanhempana oloksi.

Yksi syy voi olla sekin, että ihminen on alkanut uskoa ja nähdä maailmaa narsistin silmin. On voinut alkaa puolustamaan narsistin ylimielisyyttä ja karkeutta julkisesti ja olla myös samaa mieltä siitä, että vain harvat ja valitut voivat sitä ajattelutapaa ymmärtää. Lopulta saattaa alkaa jopa uskomaan, ettei ole kovinkaan arvokas ilman häntä.

 

Läheisriippuvuus

Läheisriippuvuus on sanana melko negatiivinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan sen ajatellaan helposti tarkoittavan vain: riippuvainen läheisestä, ei siis pärjää yksin.

Läheisriippuvuudesta on kuitenkin hyötyä esimerkiksi terveydehoitoalalla, koska tällainen henkilö on hyvin empaattinen, haluaa auttaa ja tehdä hyvää toiselle ihmiselle, läheiselle.

Haitaksi läheisriippuvuus on silloin, jos toisten ihmisten hyvinvointi menee aina oman itsen edelle.

Haitaksi se on myös silloin, jos antaa kaiken mitä itsellä on ja vielä enemmän, kunhan tuo toinen vaan voi hyvin ja jos sietää huonoa kohtelua vain säilyttääkseen toisen ihmisen vierellään.

Näistä haitallisista piirteistä voi päästä eroon ymmärtämällä ja myöntämällä esimerkiksi ne tosiseikat, ettei toisen ihmisen teoista tarvitse olla vastuussa ja että itse voi vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseensä.

Toista ihmistä ei pysty muuttamaan.

 

Viehätymme tietynlaisista persoonatyypeistä

Tietynlaiset persoonatyypit vetävät myös toisiaan puoleensa, kuin magneetit. Kun toisella on jotain sitä, mitä itsellä ei ole, on se erilaista ja sitä myötä myös hyvin viehättävää.

Ihminen ei yleensä rakastu kuvajaiseensa, kun laskuista jätetään pois tarujen Narkissos. Oman persoonan vastakohdat kiinnostavat, ne ovat erilaisia, tuntemattomia, jännittäviä. Mitä ne ovat ja miten ne täydentäisivät minua?

Tästä ajatuksesta, magneettien lailla toisiaan puoleensa vetävistä erilaisista persoonista, narsistista ja liian kiltistä, voit lukea lisää blogikirjoituksestani: ”Narsisti ja liian kiltti vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit”.

 

Narsistit ovat deittimarkinoiden ykkösiä

Yahoo:n uutisen mukaan itävaltalaisessa Grazin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että ihmiset viehättyivät treffeillä enemmän henkilöistä, joilla on narsistisia luonteenpiirteitä.

Tutkija Emanuel Jaukin European Journal of Personalityssä julkaistu tutkimus, jossa oli seurattu yhdeksääkymmentä ihmistä, osoitti, että narsistin ulospäin näkyvä itseluottamus ja fyysinen vetovoima eivät olleet suurimpia tekijöitä narsistien treffimarkkinoiden ykkössijaan. Piirteet mitkä narsistille ovat luonteenomaisia (ulkonäköön panostaminen, kumppanin ylenpalttinen kehuminen ja imartelu suhteen alussa, sekä rohkeus ja ulospäinsuuntautuneisuus) olivat saaneet treffikumppanin luulemaan, että narsisti oli nähnyt kaiken vaivan häntä varten.

Treffikumppanit eivät olleet ymmärtäneet, etteivät ne olleet vain häntä, uutta tuttavuutta kohtaan suoritettavia kohteliaita eleitä vaan narsistin tyypillinen toimintatapa uusia ihmisiä tavatessa.

Yhtä tarkkaa selitystä sille, miksi narsistista viehätytään ei siis ole. Kyse voi olla mm. persoona ja temperamenttityypeistä, menneistä kokemuksista ja niiden vaikutuksista nykyhetkeen sekä tämänhetkiseen minään tai narsistin hurmaavasta käyttäytymisestä aina uuden ihmisen astuessa hänen elämäänsä.

 

Katso myös alla olevat linkit:

Kuka joutuu luonnehäiriöisen uhriksi?

epshp/parisuhteenansat/narsismi

 

Lähteet:

Johnson & Murray, 2012, Hullun rakas- Näin selviät kumppanisi persoonallisuushäiriöstä

Malinen, 2014, Taakkana läheisriippuvuus- kenen elämää elät?

”Narsistit jyräävät deittimarkkinoilla- tyypilliset narsistiset piirteet vetovoimaisimpi”, Moilanen E. http://www.voice.fi/suhteet/narsistit-jyraavat-deittimarkkinoilla-tyypillisimmat-narsistiset-piirteet-vetovoimaisimpia-12263423.8.2016

Miten toimin jos läheiseni on narsisti?

 

”Kaikki narsistin rakkaussuhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja. Ne toistavat edetessään samankaltaista kaavaa: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi jossa eletään onnen ja vihan rajua vuorovetoa.

Usein uhri kuvittelee, että tilanne muuttuu, jos hän saa poistettua ”pahat/huonot/järkyttävät jaksot”. Näin ei kuitenkaan ole. Nämä kaksi puolta muodostavat narsistin kokonaisuutena, eikä ole mahdollista poistaa toista poistamatta kumpaakin”

(”Narsisti kodin valtiaana”, <narsistienuhrientuki.fi/narsistikodinvaltiaana/> 30.10.2015)

Taistelu narsistia vastaan on hyödytön

Brita Jokisen kirjassa: ”Narsisti keskellämme” ohjeistetaan seuraavalla tavalla:

  • ·         tunnista ongelma
  • ·         puhu jollekin
  • ·         hanki todisteita
  • ·         taistele, älä alistu
  • ·         aseta rajat, pidä narsisti etäällä
  • ·         keksi muuta tekemistä, kuin olla hänen kanssa ja hoitaa hänen asioitaan
  • ·         irtisanoudu ellet jaksa taistella
  • ·         katkaise suhde
  • ·         eroa.

Mikään aihetta käsittelevä teos ei suosittele jäämään suhteeseen tai työpaikalle, jossa vaikeuksien aiheuttajana on narsisti.

Taistelu narsistia vastaan on yleensä täysin hyödytön. Terve itsekkyys suojaa narsistiselta kohtelulta. Omien rajojen asettaminen, sille miten antaa itseään kohdeltavan suojaa huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Ilman rajoja voi ajautua kerta toisensa jälkeen aina uudestaan ja uudestaan huonoihin ihmissuhteisiin.

 Voit muuttaa vain itseäsi, et ketään muuta

Emme voi muuttaa toisia ihmisiä, vaikka kuinka toivoisimme. Jos voi vastata rehellisesti itselleen ”kyllä” kysymykseen: ”Olenko yrittänyt kaikkeni?” on aika lähteä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa ihmiselle sisäistä tyhjyyttä ja huonoa itsetuntoa. Narsisti kaipaa muilta loputonta huomiota ja suurieleistä rakkautta, mutta ei pysty itse sitä muille antamaan

Narsistin kokemaa tyhjyyttä ja rakkauden, sekä ihailun tarvetta ei pysty täyttämään kukaan muu, kuin hän itse. Ensin narsistin olisi kuitenkin osattava nähdä ne puutteet, jotka tarvitsevat kipeästi korjausta. Tämän narsistinen persoonallisuushäiriö estää tapahtumasta.

 

”Jatkuva varuillaan olo, narsistin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen kuluttaa narsistin lähellä olevaa.

Monet narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa olleet ovat kuvanneet kärsivänsä kodin ahdistavasta ilmapiiristä ja saavansa siitä vakavia fyysisiä oireita. Tavallisia oireita ovat: vatsakipu, unettomuus, päänsärky, ahdistus, lihaskivut, sydän- ja rytmihäiriötuntemukset, oksentelu, sekä masennus.” (em.)

 

Pitkissä lähi-ihmissuhteissa narsistin kanssa eläneet voivat kärsivät myös traumoista. Jos traumat estävät elämästä täysipainoista ja hyvää elämää, on niitä hyvä käsitellä terapiassa, yhdessä ammattilaisen kanssa.

Terapeutin oma kokemus narsismista on suureksi hyödyksi. Ammattilainenkaan ei voi täysin ymmärtää mistä on kysymys, ellei hän itse ole kokenut samaa.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa

Terapeutin tulee itse olla päässyt yli uhri ja selviytyjä vaiheesta niin sanottuun kukoistaja vaiheeseen. Asiakas voi päästä etenemään traumassaan juuri sen verran, kuin hänen terapeuttinsa on päässyt.

Ratkaisukeskeisessä terapiassa keskitytään etsimään ratkaisuja tämänhetkisiin ongelmiin.

Useat ovat saaneet suurta apua myös vertaistuesta. Yhdeksi tärkeimmistä seikoista monet asiakkaani ovat nimenneet sen, että auttaja todella ymmärtää ja ottaa asiakkaan kokemukset todesta. Narsismia kokeneen kokemuksia ei tule koskaan vähätellä.

Kerro ääneen kokemuksistasi

Puhu asiasta ääneen, kerro kokemuksistasi ja tunteistasi. Muista myös, että kaikki se mitä tunnet ovat sinun tunteitasi. Kenelläkään ole oikeus vähätellä tunteitasi. Ne ovat juuri oikeita tunteita, koska ne ovat sinun tunteitasi.

Sinä olet menneiden kokemustesi summa.

Kenelläkään ei ole oikeutta sanoa, ettet saa tuntea noin tai ettei sinulla juuri siitä asiasta saanut tai voinut tulla sellainen olo kuin tuli.

Hae ammattiapua, terapiaa ja lue aiheesta käsitteleviä kirjoituksia mahdollisimman paljon.

Älä jää asian kanssa yksin, oma mieli usein sokaistuu omiin ongelmiin, lähellä oleviin asioihin ja tapahtumiin.

Loputon ongelmapuhe ja ongelmissa vellominen ei ole ratkaisu. Ne voivat estää eteenpäin menemisen ja selviytymisen.

Ongelmat eivät pidä päivänvalosta ja niiden aktiivinen työstäminen voi avata ja löytää juuri ne keinot, millä päästä elämään jälleen itselle mielekästä ja arvokasta elämää.

 

 Sinä ja sinun hyvinvointisi ovat pääosassa-

sillä jos et huolehdi itsestäsi,

et pysty huolehtimaan muistakaan.

Kirjoittanut: Jenni Kiviniemi
Lähteet:

Jokinen Brita, Kiusaaja Keskellämme, 2012, Minerva kustannus.

”Narsisti kodin valtiaana”, <narsistienuhrientuki.fi/narsistikodinvaltiaana/> 30.10.2015

Henden John, Luentomateriaali, 20.5.2016, Helsingin Psykoterapiainstituutti