Narsismi ja lasten huolto-oikeudenkäynnit

Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuus riitoihin.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tavallisesti vain itse sen jälkeen huonompaan asemaan.

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan.

Narsistin kanssa parisuhteessa ollut henkilö on tavallisesti kokenut ja käynyt läpi hyvin vaikeita asioita. Vaikka oikeudenkäynnin aikana vaikeat asiat palautuisivat mieleen ja aiheuttaisivat esimerkiksi ahdistusta ja vihaa, on näiden kokemusten ja tunteiden siirtäminen syrjään tärkeää, jotta pystyy oikeudenkäynnin aikana keskittymään lapsen asioihin.

 

Huomio lapsen parhaassa

Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan. Pennanen sanoo myös toisen nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

 

Lähteet:

Narsistien uhrien tuki ry, Jäsen ja tiedotuslehti, 1/2016

Narsismi ja lapset

Epäily vanhemman narsistisesta persoonallisuushäiriöstä

Tässä kirjoituksessa lähtökohtana on oletus, että toinen lapsen vanhemmista on narsisti ja käyttäytyy erittäin itsekkäästi, vahvasti narsistityyppisesti. Tätä seuraa toisen vanhemman suuri huoli siitä, miten hänen tulee toimia ja voiko lasta ylipäänsä päästää tapaamaan toista vanhempaansa ja mitä tästä kaikesta vielä lopulta seuraa.

Vanhemmat kaipaavat kipeästi tukea ja kysyvätkin usein neuvoa näihin tilanteisiin, joissa he kokevat suurta toivottomuutta, huolta, murhetta, turhautumista sekä epätietoisuutta.

Tuon tässä kirjoituksessa esiin mm.lapsen oikeuksia, henkisen väkivallan tunnusmerkkejä lasta kohtaan ja miten siihen tulee reagoida. Lopuksi pohdin miten lapsi voi selvitä, vaikka vanhemmalla olisi narsistinen tai jokin muu persoonallisuushäiriö.

 

Lapsen oikeudet

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa. Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

 

”Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä, sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta)

 


Vanhemmuus ja sopimukset lapsen huollosta

Toisen vanhemman ollessa narsisti tai hyvin vahvasti narsistityyppisesti käyttäytyvä persoona, ovat huoltajuuskiistat yleensä erityisen vaikeita ja pitkittyneitä. On tärkeää, että molempien vanhempien vanhemmuutta tuetaan, jotta he voisivat hoitaa lasta mahdollisimman hyvin ja välttyisivät loputtomilta ristiriidoilta.

Lastenvalvojan luona on hyvä tehdä sopimus, vanhempien kahden kesken tekemän suullisen tai kirjallisen sopimuksen sijaan, joihin molemmat vanhemmat tulee sitouttaa ja jonka tavoitteena tulee olle lapsen paras. Sovittuja tapaamisia sopimuksen toimivuuden tarkistamiseksi tulisi järjestää aika ajoin, aluksi tiheämmin, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sen tiedostaminen, että on velvoitettu kertomaan sopimuksen noudattamisesta omalta osaltaan ulkopuoliselle henkilölle, asettaa rajoja, mistä on hyötyä toimittaessa narsistin kanssa.

Vanhempien keskenään tehdyt suulliset tai kirjalliset sopimukset ovat yleensä merkityksettömiä, koska narsisti on huono kunnioittamaan muita, kuin omaa parastaan. Narsisti tunteekin olevansa usein kaikkien lakien yläpuolella.

Monet narsistin puolisot ovat saaneet osaksi vakavaa uhkailua, jottei muita henkilöitä otettaisi mukaan sopimusten tekoon. Tämän vuoksi läheisten ja viranomaisten on hyvä kannustaa vanhempia tekemään sopimusta lastenvalvojan luona, kertoen esimerkiksi, että siitä on hyötyä tulevaisuudessa, sen yksikertaistaessa monia lastenhoitoon liittyviä asioita.

Lapsen vieraannuttamista vanhemmastaan tulee välttää. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että avioeroon liittyvät vanhempien riitatilanteet ja lasten joutuminen osalliseksi niihin ovat yhteydessä lasten kehityksen häiriintymiseen (mm. Kelly 2000).

Vieraannuttaminen vaarantaa vakavasti lapsen psyykkistä (henkistä) kehitystä. Lapselle ovat tavallisesti hänen molemmat vanhempansa yhtä tärkeitä.

Tilanteen vaatiessa voivat valvotut tapaamiset olla hyvä vaihtoehto.

 

Ammattilaisen taito kohdata narsismia

Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.

Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä.

Ammattilaisen henkilökohtainen kokemus narsismista tuo työskentelyyn korvaamatonta hyötyä.

Yksityisen sektorin puolella on esimerkiksi erittäin päteviä ammattilaisia, jotka tunnistavat näitä piirteitä. Tämän vuoksi heidän apuaan ja tieto taitoaan tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

Lapsen suojelu henkiseltä väkivallalta

Lasta tulee suojata kuulemasta ja näkemästä toisen vanhemman alistamista, kiusaamista, mustamaalaamista, toisen vanhemman jättämistä päätösten ulkopuolelle sekä toisen aseman (isyyden/äitiyden) loukkaamista, tämä on lapselle hyvin haitallista.

Sekä henkinen että fyysinen väkivalta lapseen kohdistettuna on rikos, lastensuojelun ja viranomaisten puuttumista tähän tulisi vahvistaa.

Vanhemman huomatessa lapseensa kohdistettavan alistamista, manipulaatiota (asioiden jatkuvaa vakavaa vääristämistä), syyllistämistä, kiusaamista, nimittelyä, uhkailua, pelottelua, nöyryyttämistä, tekemisten ja mielipiteiden mitätöintiä sekä välinpitämätöntä että täysin huomiotta jättävää kohtelua on asiaan puututtava välittömästi.

Henkinen väkivalta aiheuttaa lapselle mm.ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta. Se voi heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Myöhemmin elämässä se voi aiheuttaa mm.keskittymis ja oppimisvaikeuksia sekä psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta.

”Myös väkivallan näkeminen ja kuuleminen on lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa, joka aiheuttaa lapsessa samantapaisia oireita kuin fyysinen väkivalta. Väkivallan kohdistuminen muihin perheenjäseniin on vaikutuksiltaan yhtä vahingollista kuin lapsi itse olisi väkivallan kohteena.”

(Mannerheimin lastensuojeluliitto)

”Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvan väkivallan. Hämärtynyt kyky ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin, saa heidät keskittymään jälkien peittelyyn ja todisteiden salailuun. Nuori ehkä häpeää perhettään eikä viihdy kotona.

Väkivaltaa kokenut nuori, jolla on huono itsetunto, hakee huomiota negatiivisella käyttäytymisellä (alkoholi, huumeet, rikokset, väkivaltaisuus). Toisaalta nuori voi myös eristää itsensä muista, eikä aiheuta hiljaisella surullaan ongelmia.”

(Mannerheimin lastensuojeluliitto)

Lastensuojeluilmoituksen teko

Henkinen väkivalta, kohdistettuna lapsiin on hyvin yleistä perheissä, joissa vanhempi on narsisti. Monet vanhemmat kokevat itse pitkään henkistä väkivaltaa ja kodin tuskallisen ahdistavaa ilmapiiriä, jota lapsi valitettavasti joutuu katselemaan sivusta.

Kohdistuupa henkinen väkivalta vanhempaan tai lapsiin on asiaan puututtava välittömästi.

Jos asiasta puhuminen toisen vanhemman kanssa ei auta ja jos narsistivanhempi ohittaa asian, on tehtävä lastensuojeluilmoitus tai rikosilmoitus.

Narsismiin sekä henkiseen väkivaltaan oleellisena piirteenä kuuluva uhkailu estää usein uhria toimimasta. Häpeä siitä, että on joutunut sellaiseen tilanteeseen on myös yksi iso ja merkittävä syy siihen miksi nämä asiat jäävät monesti piiloon ja jatkuvat pitkiäkin aikoja.

Uhrin/vanhemman on hyödyllistä puhua asiasta edes yhdelle luotetulle ystävälleen tai henkilölle, jolta saa tukea, jotta saa voimia tehdä ilmoituksen ja neuvoja ja apua siihen, miten toimia sen jälkeen, kun luvassa voi olla hyvinkin uhkaavaa ja/tai vaarallista käyttäytymistä sen henkilön osalta, josta ilmoitus on tehty.

Lastensuojeluimoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitus tehdään sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112).

Tilanteen ollessa kiireellinen eikä lapsen asuinkuntaa tai kunnan lastensuojelun yhteystietoja ei ole mahdollista saada selville, voi soittaa hätänumeroon 112.

Katso täältä oman kuntasi lastensuojelun yhteystiedot.

 

Perheväkivalta on Suomen lain mukaan rikos

”Rikoslain (RL 21 luku 5 §) mukaan ”joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Myös yritys on rangaistava.
Rikoslaki 21 luku 5 § (Finlex)

Pahoinpitely voi tapahtua myös tekemättä toiselle ruumiillista väkivaltaa, jolloin edellytetään, että teosta on aiheutunut terveyden vahingoittuminen, kivun aiheutuminen tai toisen saattaminen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan.

Pahoinpitely on lievää, jos siihen sisältynyt väkivalta, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus tai terveyden vahingoittaminen on vähäistä (RL 21 luku 7 §). Rangaistuksena on tällöin sakkoa.
Rikoslaki 21 luku 7 § (Finlex)”

(Thl, Väkivallan muodot ja rikoslaki)

Vanhempien tulee tietää, että henkinen, niin kuin fyysinen ja seksuaalinen väkivalta on Suomen lain mukaan rikos.

Usein narsismia lähellä elävien arjessa normaaliuden raja ikään kuin hälvenee. Pikku hiljaa on totuttu huonompaan ja huonompaan kohteluun, joudutaan sietämään huonoa kohtelua myös lapsillekin tai sille ei vain yksinkertaisesti pystytä mitään.

Tässä tilanteessa muistutus rikoslaista on ollut usean kohdalla tärkeä herättelijä siihen ajatukseen, että jossain todella menee raja, mitä käyttäytymistä tarvitsee sietää ja mitä ei ja milloin on aika puuttua ja pyytää apua.

 

Kun lapsi lähtee toisen vanhemman luokse

Moni vanhempi pohtii, voiko lasta päästää tai kannattaako lasta päästää narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman luokse? Niin kuin alussa mainittiin, on lapsella lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Yleensä lapselle kumpikin vanhempi on yhtä tärkeä ja lapsi on myös lojaali vanhemmilleen.

Narsistilla itsellään on itsetunnon vaurio, joka on aiheutunut/tullut jo varhaislapsuudessa. Tämä voi siirtyä narsistin lapselle, jos hän on lapsen ainoa kasvattaja. Tämä ylisukupolvinen kierre on hyvin tavallista, ellei ongelmaa, narsismia, tiedosteta ja osata katkaista. Toisen vanhemman rooli ja esimerkki, turvallisena ja rakastavana ja kannustavana vanhempana auttaa katkaisemaan kierrettä.

Narsisti ei kykene opettamaan rakkautta ja läheisyyttä, tavalla, joka kulttuurissamme on normaalia ja hyväksyttyä. Syynä tähän on mm.empatiakyvyn puute ja jo varhaislapsuudessa aiheutunut minän vaurio.

Narsistille lapsi on yleensä vain oman itsen jatke, eikä hän aina kykene aina ajattelemaan sitä mikä on parasta lapselle. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen tiedä miten hänen odotetaan toimivan, varsinkin vanhempana.

Lastensuojeluviranomaisten antama ohjeistus lapsen luovutustilanteessa lapsen toiselle vanhemmalle:

lasta ei tarvitse antaa päihtyneelle, sekavalle, harhaiselle tai vanhemmalle, jonka mielenterveys ei ole tasapainossa. Tilanteen mahdollisesti kärjistyessä voi paikalle soittaa apuun virkavallan, soittamalla hätänumeroon 112 ja kertomalla rauhallisesti tilanteesta ja epäilystään, ettei toinen vanhempi mahdollisesti ole kykenevä huolehtimaan lapsesta.

 

Voimme vaikuttaa vain omaan toimintaamme ja vanhemmuuteemme

Narsismi aiheuttaa usein suurta huolta toiselle vanhemmalle. Henkisen väkivallan yleisyyden vuoksi kuormittuminen, masennus, pitkät sairaslomat ja työkyvyn menettäminen ovat tavallisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnallemme

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, niin kuin moni muukin meistä, voi kuitenkin käyttäytyä eri tavalla lapsiaan kohtaan, kun toinen vanhempi ei ole läsnä. Pieni lapsi antaa tavallisesti vanhemmalleen jatkuvan pyyteettömän rakkautensa ja ihailunsa, jota narsisti erityisesti tarvitsee.

Toisen vanhemman tuki lapselle, avoin keskustelu siitä, miten aikuisen odotetaan käyttäytyvän on helpottavaa lapselle, jotta hän ei syyllistä itseään ja ota vastuuta huolehtia ja miellyttää oman hyvinvointinsa kustannuksella narsistivanhempaansa.

Voimme ainoastaan vaikuttaa siihen, miten itse käyttäydymme ja minkälaisia vanhempia itse olemme. Tunnettu suomalainen psykiatri Ben Furman (1997) kuvaa kirjassaan ”Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus” useita todellisia tarinoita, joissa ihmiset ovat selviytyneet mitä kamalimmista kokemuksista lapsuudessaan. Hän painottaa kirjassaan sitä, että kunhan lapsella on edes yksi luotettava ja rakkautta antava vanhempi tai läheinen elämässään, on hänellä mahdollisuus selvitä ja saavuttaa tasapainonen ja onnellinen tulevaisuus.

Voimme tukeutua ajatukseen, että kun tekee parhaansa, on lapselle läsnä, kuuntelee, kysyy, huomio, antaa aikaa ja rakastaa, on lapsella se mikä auttaa häntä saavuttamaan hyvän ja tasapainoisen elämän.

Läheisriipppuvuuden syntymisen estäminen

Lapset ovat fiksuja. He osaavat nähdä ympärillään oikean ja väärän, kunhan heillä on elämässään edes yksi aikuinen, jolta he saavat kuulla mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja mikä on yhteiskunnassamme moraalisesti arvokasta.

Tuo yksi aikuinen voi olla vanhemman sijaan vaikka opettaja. Esimerkiksi alkoholistiperheen lapsella tuo elämän oikeista ja vääristä asioista kertova turvallinen aikuinen voi olla joku hänen sukulaisensa, opettaja tai vaikka harrastuksen valmentaja.

Lapselle on tärkeää saada olla lähellä sellaista aikuista, jonka ajatusmaailma poikkeaa narsistin kylmästä ja jäykästä ajattelutavasta. Avoimuus, narsimista puhuminen ja siitä lapselle kertominen lapsen ikätasoa vastaavalla kielellä, auttaa lasta ymmärtämään mistä on kysymys.

On tavallista, että vanhempi piilottelee tai ohittaa narsismi aiheen lapseltaan, ajatellen, että se on lapselle liian vaikea tai raskas asia käsitellä. Avoimuus ja puhuminen voi olla lapselle hyvin helpottavaa, kun hänen kokemuksensa ja jo ehkä aiemmin ihmettelemänsä asiat saavat vihdoin nimen ja selityksen. Lapsi on voinut syyllistää itseään jostain narsistivanhempansa tunnetiloista ja kun lapsi oppii tietämään, ettei ole päävastuussa vanhempansa hyvinvoinnista auttaa se ehkäisemään läheisriippuvuuden syntymistä.

On tärkeää, että lapsi oppii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, eikä ota vastuuta ensisijaisesti muista, oman itsensä kustannuksella.

Terveen itsekkyyden oppiminen, vanhemman antamalla tuella ja ymmärryksellä on erittäin arvokasta. Lapsenkin tulee oppia, että terve itsekkyys on sitä, että hän tietää missä menevät rajat miten häntä saa kohdella ja miten hänelle saa puhua. Kaikkea ei tarvitse sietää, eikä kaikkeen tarvitse alistua.

 

Lähteet:

”Väkivalta perheessä”, Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivut, www.mll.fi, 8.8.2016

”Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta”, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, www.duodecimlehti.fi 2010;126(5):499-505, Helinä Häkkänen-Nyholm

”Väkivallan muodot ja rikoslaki”, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen nettisivut,www.thl.fi, 8.8.2016

”Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta”, Finlex, www.finlex.fi, 8.8.2016

Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus, Furman Ben, 1997, WSOY, Helsinki

Lasten suojelu info- nettisivut, www.lastensuojelu.info, 8.8.2016

Narsismia vai ei?

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat vaikeita riitatilanteita ja ongelmia erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa (ihmissuhteissa ja esim.työpaikalla).

Erilaiset temperamenttityypit

Jokaisella meistä on oma tietynlainen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne). Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Elämän kriisitilanteissa; erossa, työpaikan menettämisessä, lasten kasvatukseen liittyvissä haasteissa tms. voimme käyttäytyä tavalla, joka ei ole meille normaali tapa toimia. Se kuuluu osana elämäämme, eikä ole merkki persoonallisuushäiriöstä.

Teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. (J-H. Stenberg, Persoonallisuushäiriöt -luento, Vastaamo 2016)

Ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista teini-iässä, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämässä tapahtuvissa kriiseissä.

 

Tunnista persoonallisuushäiriö

Jos ihmisen haastava, vaikea, joustamaton, sekä hänen omasta kulttuuristaan poikkeava tapa toimia tuottaa hänelle itselleen ja häntä lähellä eläville henkilöille jatkuvia ongelmia ja haittoja, on hyvin mahdollisesti kyseessä jokin personaallisuushäiriö, eikä pelkkä yksittäinen outo tapa toimia.

Henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja ajautuu toistuvasti riitoihin ihmisten kanssa, lukien mukaan työpaikan.

Usein persoonallisuushäiriöihin kuuluvat toistuvat rikokset ja hyvin mahdollisesti päihdeongelma tai esimerkiksi peliriippuvuus. Myös huomion hakeminen keinoilla millä tahansa on yleistä.

 

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsistityyppistä käyttäytymistä voitaisiin kuvata janan avulla. Kuvittele jana nollasta kymmeneen. Nolla-päädyssä on äärimmäisen kiltti ja huomaavainen henkilö ja luvun kymmenen päädyssä taas kylmä, vakavia henkirikoksia ja muita julmuuksia tehtaileva psykopaatti. (Narsistien uhrien tuki ry, luento narsismista selviytymiseksi, 2016, Helsinki)

Näiden kahden, kiltin ja psykopaatin väliin mahtuu lukematon määrä erivahvuisella itsetunnolla ja itsekkyydellä varustettuja henkilöitä. Kun ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö on itsekkyys hyvin voimakasta. Janalla sen voisi kuvailla olevan ylöspäin luvusta seitsemän.

Jokaisen ihmisen kohdalla on mukana vielä kaikkien erilaiset persoonapiirteiden vivahteet. Niin kuin tiedämme, ihminen on yksilö. Samaan muottiin ei mahdu kahta täysin samanlaista tässäkään tapauksessa.

 

Diagnoosin tekee psykiatri

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi lääkäri, psykiatri.

Psykiatrin on kuitenkin hyvä kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, niitä jonka kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa olleen henkilön tietoa ja kokemusta ei yhtä hyvin korvaa mikään muu tieto. Läheisten tiedoista voi hyötyä lopulta myös narsisti itse, jos hän pystyy myöntämään sekä ymmärtämään itsessä olevia puutteita, joiden eteen on hyvä alkaa työskentelemään.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita, on mahdollisen diagnoosin tekeminen hyvä jättää lääkärin tehtäväksi. Näin ollen omat voimavarat voi kohdistaa itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omien kokemusten todentamiseksi ei tarvitse toisen ihmisen mahdollista narsismin diagnosointia.

Se mitä ihminen itse on kokenut ja tuntenut on hänelle itselleen aina totta.

Narsismi -testit

 

Beliefnet- nettisivuston englanninkielinen ”Oletko narsisti”?- testi

Klikkaa tästä päästäksesi tekemään testin!

 

Suhdesoppa- nettisivuston testi: ” Onko kumppanisi narsisti”

Klikkaa tästä päästäksesi tekemään testin!

 

Psych central-sivuston englanninkielinen, 40.kohtainen narsisti- testi:

Klikkaa tästä päästäksesi tekemään testin!

 

Ohion yliopiston laatima yksinkertainen, englanninkielinen testi, oletko narsisti?

Klikkaa tästä päästäksesi tekemään testin!

 

Muistathan kuitenkin, ettei näiden testien perusteella pystytä tekemään virallista diagnoosia, ne ovat pelkästään suuntaa antavia.

Mitä on narsismi ja kuinka yleistä se on?

Narsismin piirteet

Narsismi on persoonallisuushäiriöihin kuuluva ongelmallinen käyttäytymisen piirre, jossa ihminen toimii tavalla, joka poikkeaa vahvasti yhteiskunnassamme hyväksytyltä ja odotetulta tavalta.

Narsistista persoonallisuushäiriötä on kuvattu myös ihmismielen vaurioksi, jossa itsetunto, minäkuva sekä suhtautuminen muihin ihmisiin ei ole kehittynyt normaalilla ja yhteiskunnassamme hyväksytyllä, sekä toivotulla tavalla.

Tyypillisiä narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluvia käyttäytymisen piirteitä ovat:

  • kylmä
  • ylimielinen
  • dramaattinen
  • röyhkeä
  • suuruudenhullu
  • toista julmasti hyväksikäyttävä (taloudellisesti, seksuaalisesti, henkisesti)
  • äärimmäisen itsekeskeinen käytös.

 

Narsismi aiheuttaa ongelmia ja kärsimystä sekä henkilölle itselleen, että häntä lähellä eläviin ihmisiin. Ihmisuhteet ovat tavallisesti hyvin vaikeita, joissa dramaattisia ja haitallisia jaksoja seuraa hyvittelyvaihe, jonka jälkeen sama kuvio toistaa itseään.

Narsismia ei tule sekoittaa hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäsiin toimintatapoihin.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen hakee usein apua masennukseen esimerkiksi toistuvasti rikkoutuvien ihmissuhteiden vuoksi. Persoonallisuushäiriöön ihminen harvoin hakee apua, koska niitä ei yleensä itsessä tunnisteta tai tiedosteta, eikä henkilö ymmärrä, että hän yleensä itse aiheuttaa itselleen ongelmia, omalla käyttäytymisellään.

 

Narsismi väestötasolla

Tutkimusten mukaan noin 2 % väestöstä, joista 75 % on miehiä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Tutkimukset kertovat määrän olevan hälyttävässä kasvussa.

Vain pieni osa narsistisista persoonallisuushäiriöistä on niin vakavapiirteisiä, että voidaan puhua varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Lievempiä häiriöitä esiintyy kuitenkin huomattavasti useammilla kuin 2 %: lla väestöstä.

On arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on n.5-15% väestöstämme.

 

Narsistityyppistä käyttäytymistä esiintyy muissakin eri persoonallisuushäiriössä, näitä ovat:

  • epäsosiaalinen
  • epävakaa
  • huomionhakuinen persoonallisuushäiriö.

”Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle, joka usein hakee apua ihmissuhderistiriidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.” (mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt)

 

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaaseen persoonallisuuteen taas kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevuus sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin keinoin huomiota, ja altistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille.

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus, ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Mielenterveystalo.fi, <www.mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt> 26.5.2016)

 

Vääriä tulkintoja

Narsistityyppistä käyttäytymistä voi näkyä myös monissa muissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöissä, ilman, että siitä voitaisiin tehdä narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosia.

Esimerkiksi ADHD- ja Aspergerin oireyhtymä voidaan usein väärin tulkita narsismiksi niissä yleisesti esiintyvän impulsiivisen käyttäytymisen vuoksi. Nämä voivat osaltaan selittää narsismi-termin käytön yleisyyden.

Narsismia ei tule sekoittaa hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäsiin toimintatapoihin, koska on normaalia ja hyvin tavallista, ettemme aina pysty käyttäytymään riita- tai konfliktitilanteissa parhaalla mahdollisella sekä toivotulla tavalla.

10%:lla suomalaisista on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä ilman, että heillä on persoonallisuushäiriö. Piirteet aiheuttavat kuitenkin hankaluuksia ja ongelmia arjessa sekä henkilölle itselleen, että hänen lähellä elävilleen.

 

”Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Suomen Mielenterveysseuran www-sivusto, <www.mielenterveysseura.fi/persoonallisuushäiriöt> 29.10.2015)

 


Kuuntele palkittu ohjelmasarja Yle Elävä Arkistosta:

”Kiusaaja keskellämme”

Se antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta minävauriosta.

Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.


Lähteet:

Narsistien uhrien ry:n www-sivusto, <http://www.narsistienuhrientuki.fi/> 29.10.2015

”Persoonallisuushäiriöt ja työkyky”, <Duodecim www-sivusto, <www.duodecim/persoonallisuushairiotjatyokyky/> 29.10.2015

Heinonen&Mikkola,2009,Persoonallisuushäiriöstä kärsivän potilaan hoitopolku Halikon sairaalan tulosalueella, Turun Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö.

”Psykiatri: Narsismi syytöksistä tuli lyömäase”, <http://www.turkulainen.fi/artikkeli/280174-psykiatri-narsismi-syytoksista-tuli-lyomaase> 29.10.2015

”Persoonallisuushäiriöt”, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/> 29.10.2015

Etelä-Pohjanmaan Sairaahoitopiirin nettisivut, Kersanet, < ”Narsistinen persoonallisuushäiriö” , 8.4.2017

Diagnoosiin tarvitaan viisi kohtaa

Narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosiin tulee henkilöllä olla vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista:

  1. Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
  2. Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
  3. Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
  4. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä
  5. Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
  6. Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen, kokee että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
  7. Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
  8. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
  9. Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.

 

Lähteet:

”Narsistisen persoonallisuushäiriön muodostuminen”, Narsistien uhrien tuki ry:n www-sivusto <http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsistisen_persoonallisuushairi/> 29.10.2015

Mistä narsistin tunnistaa ?

Äärimmäinen itsekkyys

Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa ihmisessä äärimmäisen itsekästä, röyhkeää, sekä ylimielistä käyttäytymistä. Henkilön kyky tuntea empatiaa on hyvin puutteellinen, jopa lähimpänä olevia ihmisiä, puolisoa, lastaan tai vanhempaansa kohtaan.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen tarvitsee ylenpalttisesti rakkautta, mutta ei  osaa itse antaa sitä muille.

Käyttäytyminen on kylmää, laskelmoivaa ja korostuneesti aina henkilön omaa etua ajavaa.

Esimerkiksi anteeksipyynnön ja omien virheiden myöntämisen tarkoitus voi olla vain peliä, jolla saada asiat jälleen toimimaan henkilön oman tahdon mukaisesti.

 

Hurmoksellinen ensitapaaminen

Ensitapaamisessa narsisti on yleensä hyvin hurmaava, charmikas, kohtelias sekä ystävällinen.

Narsistin toiset kasvot ja luonteenpiirteet paljastuvat yleensä vasta jonkin ajan kuluttua. Tämä voi olla hyvin järkyttävää ja hämmentävää erityisesti narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa oleville henkilöille.

Monissa tapauksissa vasta kuukausien tai vuosien myötä narsistin lähellä ollut henkilö havahtuu vakaviin ja ongelmallisiin tilanteisiin, mitkä ovat kehittyneet pikku hiljaa, melkein huomaamatta.

Manipulointi ja patologinen valehtelu kuuluvat osana narsistiseen käyttäytymiseen. Manipulointi tarkoittaa toisen henkilön ajatusmaailman muokkaamista omaa vastaavaksi ja omia tarpeita palvelevaksi. Räikeillä ja häpeilemättömillä valheilla on oma osuutensa manipulonnin onnistumiseksi.

Toisen henkilön syyllistäminen omista virheistä ja teoista on hyvin yleinen toimintatapa narsistisesta persoonallisuushäriöstä kärsiville. Uskottava valehtelu ja maipulointi saa usein toisen henkilön kyseenalaistamaan omaa toimintaansa, vaikka siihen ei olisi oikeaa syytä.

 

Vaikea, jopa mahdoton piirre, jonka kanssa tulla toimeen

Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa kokemusta, jossa ihmisen ajatukset omasta ylivertaisuudesta, mahtipontisuudesta sekä suuruudesta menevät usein niin äärimmäisiksi, että henkilö voi kokea olevansa jopa kaikkien lakienkin yläpuolella.

Omat teot tuntuvat narsistille täysin oikeutetuilta, olivatpa ne melkein mitä tahansa.  Raju ja vakuuttava verbaalinen vastahyökkäys on yksi narsistiseen käyttäytymiseen kuuluva luonnollinen tapa reagoida, jos hänen toimiana kyseenalaistetaan.

Muille tällaisia piirteitä tai tekoja narsisti ei salli ja hän tuomitsee ne hyvin jyrkästi. Muut ovat yleensä tilivelvollisia narsistille, narsisti ei taas koe olevansa muille velkaa mitään.

 

Oman edun ajaminen

Muiden ihmisten häikäilemätön hyväksikäyttö voi jatkua niin kauan, kuin hyötyä riittää irtiotettavaksi.

Koska narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa ihmiselle empatiakyvyttömyyttä ei kumppanin, ystävän tai lapsen laiminlyönti ole yleensä enemmistön järjellä ymmärrettävissä.

Etsittäessä järkiperäistä syytä narsistiselle, aina ensisijassa hänen omaa etuaan ajavalle toiminnalle, voi seuraavasta lauseesta olla apua. Kun ihmisen kyky tuntea empatiaa muita kohtaan on hyvin vähäinen, aiheuttaa se lapsenomaista toimintatapaa, jossa narsisti asettaa omat tunteensa ja tarpeensa aina etusijalle.

Narsismin syntyjuuret ovat kaukana varhaislapsuuden puutteellisissa vuorovaikutussuhteissa. Koska häiriö on syntynyt jo ihmisen varhaisessa kehitysvaiheessa on sitä siksikin ammattiauttajien kuvaamana jopa täysin mahdotonta hoitaa.

 

Kysymyksiä narsismin tunnistamisen avuksi

  • Tuntuuko sinusta siltä, ettei henkilöllä ole minkäänlaista kykyä ottaa vastuuta teoistaan?
  • Onko sinun vaikea saada selitettyä asioita niin, että ne ymmärettäsiin siten miten suurin osa ihmisistä ne ymmärtäisi?
  • Oletko sinä aina syyllinen ja vastuussa toisen tekemistä teoista ja asioista?
  • Koitko tavatessanne olevasi täysin ainutlaatuinen ja erityisen tärkeä, kunnes kaikki kääntyikin täysin päälaelleen?
  • Koetko jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta hänen seurassaan?
  • Oletko kyseenalaistanut viime aikoina omaa mielenterveyttäsi?

 

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin kyllä, on suositeltavaa hakea apua ja tukea.

Apua narsismia kokeneille tarjoaa mm.Narsisten uhrien tuki ry ja näiden sivujen luoja, Terapeuttinen keskusteluapu, Jenni Kiviniemi

 

Lähteet:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F60-69/F60/Pages/F608.aspx

http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99552