Hyödyllisiä toimintatapoja persoonallisuushäiriöistä kärsivien läheisille

Keinoja ja keinottomuutta

Jotta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ja heidän perheenjäsenten ja rakkaiden elämä olisi helpompaa, on hyvä tietää mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mitkä taas eivät.

On hyvin tavallista että ihmiset, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivät, kuin heidän lähellä elävät henkilöt toistavat samaa kaavaa keskusteluissaan sekä toiminnoissaan, eikä niillä ole saatu toivottua tulosta, helpotusta tai ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Usein nämä ihmiset kokevat suurta keinottomuuden ja turhautumisen tunnetta, mikä hyvin herkästi heijastuu vaikeuksina monissa elämän eri osa-alueissa.

Persoonallisuushäiriöt ovat hyvin usein väärinymmärrettyjä sekä alidiagnosoituja.  Väitän, että suurin tietämys henkilön persoonallisuushäiriön ilmentymisestä, sekä niistä aiheutuneista ilmiöistä on niillä henkilöillä, jotka ovat eläneet lähi-ihmissuhteessa persoonallisuushäiriöisen henkilön kanssa.

Syynä tähän se, että persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät voimakkaimmin juuri sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja vahvimmin lähi-ihmissuhteissa. Parisuhteessa, perheen sisällä, niiden henkilöiden kesken, jonka lähellä henkilö elää ja viettää suurimman osan ajastaan.

Miten persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön lähellä elävän kannattaa siis toimia, auttaakseen itseään sekä myös persoonallisuushäiriöstä kärsivää selviämään raskaista, usein toistuvista vaikeista ja haastavista tilanteista?

Nämä hyödylliset toimintatavat perustuvat pääosin kokemusperäiseen tietoon. Terapiatyöni sekä psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni olen oppinut kuulemaan, poimimaan ja ymmärtämään ne yleisimmät keinot, mistä ihmiset ovat hyötyneet persoonallisuushäiriöiden aiheuttamien haastavien tilanteiden käsittelyssä.

 

Kymmenen tärkeää toimintatapaa

Loputtomat väittelyt- Huomatessasi keskustelun kiertävän kehää ja toistaessaan samaa kaavaa on aika lopettaa. Väittely tai riita ei suurella todennäköisyydellä tule ratkaistuksi taikka edes päättymään.

Jotta keskustelut eivät loputtomasti kiertäisi samaa kehää, vältä väittelyjä, asioista jankkaamista ja inttämistä, selittelyä sekä puolustelua.

Älä hukkaa keskustelun punaista lankaa. Muistuta itseäsi aiheesta, josta alunperin olit keskustelemassa.

Älä anna toisen dramaattisen käytöksen ohjata sinua väärään suuntaan. Erityisesti sääliä tuntiessasi on muistutettava itseä esimerkiksi niistä vaikeista asioista, joita todella on toistuvasti tapahtunut.

Pidä mielessäsi omat moraalikäsityksesi, ajatukseksi oikeasta ja väärästä, älä hukkaa niitä keskustelun saatossa. Luota omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi. Näin pystyt välttämään manipuloiduksi tulemista.

Selvitä asioiden todenperä jos kohtaat asioita tai väitteitä mitkä tuntuvat uskomattomilta ja aiheuttavat sinulle vahinkoa. Vältä toimimasta hetken mielijohteesta, tunteiden ollessa voimakkaina. Muista myös, että kaikkia asioita/väitteitä emme aina pysty selvittämään ja anna itsellesi lupa päästää niistä irti ja antaa niiden mennä.

Pitkään jatkuneissa tai hyvin kärjistyneissä konfliktitilanteissa ota aikalisä, irrottaudu hetkeksi. Välimatka sekä aika auttavat usein tunteita tasaantumaan, ajattelemaan selkeämmin ja kuuntelemaan paremmin niin omaa itseä, kuin muitakin.

Aseta omat rajat. Rajat ovat suuntaviivoja ja sääntöjä, jotka on hyödyllistä määritellä sekä itselle, että tarvittaessa muille. Rajat määrittelevät sen miten sinua saa kohdella ja miten sinua saa puhutella ja miten toimit jos joku yrittää ylittää rajasi.

Hälytysmerkkinä siitä, jos joku yrittää ylittää asetettuja rajoja on mm. oma paha, outo, ahdistunut tai jännittynyt olo.

Rajoista tiukasti kiinni pitäminen on yhtä tärkeää, kuin niiden asettaminen ja olemassaolo. Tässä onnistuaksesi voit miettiä etukäteen miten tulet toimimaan jos rajojasi ei kunnioiteta tai jos ne ovat jatkuvasti uhattuna.

Ota vastuu omista teoistasi ja tunteistasi. Muistathan, että voimme vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseemme, emme muiden.

Muistuta itseäsi niistä asioista, joista todella olet vastuussa omassa elämässäsi ja muistuta itseäsi myös siitä, ettet ole vastuussa toisten ihmisen teoista eikä sinun tarvitse selvitellä tai ratkoa toisten aiheuttamia ongelmia. Jokainen on itse vastuussa omista teoistaan.

Etsi tukea sellaisilta henkilöiltä, joilta saat vertaistukea ja jotka ovat kokeneet samaa. Muut eivät pysty ymmärtämään asiaa välttämättä yhtä hyvin, jos eivät ole kohdanneet juuri samankaltaisia ongelmia ja haasteita, niin kuin sinä.

Huomioi lasten hyvinvointi. Mieti lasten etua, mikä heille on parasta heidän kasvun ja mielenterveyden kannalta. Perheissä on hyvä muistaa, että lapselle omat vanhemmat ovat molemmat yhtä tärkeitä. Jos huomaat väkivaltaa missään muodossa, henkisessä, fyysisessä tai seksuaalisessa tulee lastensuojeluilmoitus tehdä viipymättä.

Terve itsekkyys on täysin eri asia kuin äärimmäisen itsekäs ja muita vahingoittava käytös. Terveesti itsekäs henkilö on tietoinen omista voimavaroistaan, rajoistaan ja siitä, mitä hän jaksaa ja on valmis tekemään. Terveesti itsekäs henkilö tietää, että hänen on ensin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa pitää huolta muistakin.

Huolehdi itsestäsi! Työskentele oman hyvinvointisi eteen ja suuntaa energiasi niihin asioihin, joista saat voimaa ja hyvän, iloisen mielen.

 

Pidä huolta itsestäsi!

Joillakin ihmisillä voi olla taipumusta ihmissuhteisiin/parisuhteisiin, jossa on ikään kuin hoivaajan roolissa narsistisen, antisosiaalisen tai hyvin dramaattisen persoonan kanssa.

Mieti ja kysy itseltäsi, miksi olen tässä ihmissuhteessa? Onko tämän ihmissuhteen roolit edes lähellekään tasapainossa? Mitä saan tästä?

Olenko onnellinen? Onko minulla oikeus tavoitella onnellisuutta? Mitä onnellisuus minulle tarkoittaisi?

Seuraava ratkaisukeskeinen, konkreettisen tekemisen tasolle sijoittuva kysymys antaa sinulle tiedon siitä, mitä itse asiassa olet jo alkanut tekemään oman hyvinvointisi eteen:

Mitä edes pientä olen jo ehkä aloittanut tekemään oman onnellisuuteni tavoittamisen eteen?

 

Lähteet:

Out of the fog- helping family members & loved-ones of people who suffer from personal disorders- nettisivut, www.outofthefog./ , 23.9.2016

 

 

 

 

 

Kuinka yleisiä persoonallisuushäiriöt ovat?

Persoonallisuushäiriöiden määrä maamme väkilukuun suhteutettuna

”Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Duodecim Terveyskirjasto, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/>2.11.2015)

Suomen väkilukuun suhteutettuna persoonallisuushäiriöistä kärsiviä, on yli 550000 henkilöä.

Diagnoosia ei kaikilla niillä henkilöillä ole, joilla persoonallisuushäiriö on. Miksi? Yksi syy on se, etteivät persoonallisuushäiriöistä kärsivät ihmiset koe häiriötä samalla tavalla, kuin esimerkiksi heitä lähellä elävät henkilöt.  Häiriö aiheuttaa sen, että kyky nähdä omaa toimintaansa ja sen seurauksia on puutteellinen.

 

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä

Narsistisen persoonallisuushäiriön osuuden väitetään olevan persoonallisuushäiriöistä vain alle 1%. Näistä n.50-80% on miehiä. Joidenkin väitteiden mukaan narsismia esiintyy paljon enemmän, kuin 1%.

”Narsistista itsetunnon säätelyn problematiikkaa liittyy käytännöllisesti katsoen kaikkiin persoonallisuushäiriöihin, psykodynaamisesta näkökulmasta rajatilatasoisiin häiriöihin”.

(Marttunen M, Eronen M, Henriksson M: Persoonallisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen, (s.532) T (toim.); Psykiatria, 11. painos, Kustannus Oy Duodecim, 2014.)

 

Miehillä enemmän narsistista persoonallisuushäiriötä, naisilla huomionhakuista

Eniten persoonallisuushäiriöitä esiintyy alimmissa sosiaaliryhmissä. Alkoholisteista ja vankilassa olevista yli  60%:lla on jokin persoonallisuushäiriö.

Narsistista ja epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä esiintyy enemmän miehillä, kun taas naisilla persoonallisuushäiriöistä tavallisimmin esiintyviä ovat huomionhakuinen ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Koska häiriöt ovat yleisiä, n.10-15%:lla väestöstä, on hyvin mahdollista, että jokainen meistä tietää ja tuntee ainkain yhden henkilön, joka aiheuttaa hankaluuksia ihmissuhteissaan sekä muissa elämänsä osa-alueissa yhä uudestaan ja uudestaan, eikä tunnu millään oppivan virheistään.

Lähi-ihmissuhteissa persoonallisuushäiriöt ovat hyvin raskaaksi koettuja, voimia vieviä sekä kärsimyksiä ja traumoja aiheuttavia tekijöitä molemmille osapuolille.

 

Lähteet:

Marttunen M, Eronen M, Henriksson M: Persoonallisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen, T (toim.); Psykiatria, 11. painos, Kustannus Oy Duodecim, 2014.

”Persoonallisuushäiriöt”, Duodecim Terveyskirjasto, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/>2.11.2015

Mitä persoonallisuushäiriöt ovat?

Persoonallisuushäiriöihin kuuluva tyypillinen käyttäytyminen

Persoonallisuushäiriöt ovat ihmisessä pitkään olleita, syvään juurtuneita malleja ja muotteja, jonka mukaan ihminen toimii ja käyttäytyy hyvin joustamattomasti. Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat niistä kärsivissä henkilöissä ei-toivottua käyttäytymistä.

Yleensä henkilö on alkanut käyttäytyä ns. ei sopivalla ja hyvin hankalalla, vaikeuksia tuottavalla tavalla jo nuoruudesta asti.

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat haittoja mm.ihmissuhteissa, muissa sosiaalisissa suhteissa sekä työelämässä.

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä henkilöön itseensä (ei aina) sekä hänen ympärillä eläviin ja oleviin ihmisiin.

On yleistä ja normaalia käyttäytyä joskus, esim.stressitilanteissa juuri persoonallisuushäiriöille ominaisin tavoin. Persoonallisuushäiriöisellä henkilöllä nämä käyttäytymistavat ovat kuitenkin jatkuvia ja tyypillisiä tapoja toimia.

Henkilö on voinut saada käyttäytymisestään vakaviakin seurauksia tai häntä on voitu usein huomauttaa niistä, mutta hän jatkaa silti samaa toimintaansa hyvin itsepäisesti.

Lyhyt kuvaus voisi olla sekin, että henkilön käyttäytymien on yksinkertaisesti mahdotonta. Tällaisten henkilöiden kanssa on hankalaa, usein hyvin vaikeaa tulla toimeen.

Persoonallisuushäiriöt jaetaan kolmeen pääryhmään

Ryhmä A:han kuuluvat persoonallisuushäiriöt:

  • Epäluuloinen persoonallisuus
  • Eristäytyvä persoonallisuus
  • Psykoosipiirteinen persoonallisuus

Tällaisista häiriöstä kärsivät henkilöt ovat usein tietyllä tavalla outoja ja erikoisia.

 

Ryhmä B:hen kuuluvat persoonallisuushäiriöt:

  • Epäsosiaalinen persoonallisuus
  • Epävakaa persoonallisuus
  • Huomionhakuinen persoonallisuus
  • Muu persoonallisuushäiriö:

Muu persoonallisuushäiriö nimikettä käytetään, jos häiriö täyttää määritellyt persoonallisuushäiriön kriteerit, mutta mikään yllä olevista luokista ei sovi.

Muu persoonallisuushäiriö dianoosiin kuuluu:

  1. narsistinen persoonallisuus
  2. epäkypsä persoonallisuus
  3. passiivis-aggressiivinen persoonallisuus
  4. psykoneuroottinen persoonallisuus

Ryhmä B:ssä olevista häiriöistä kärsivät henkilöt ovat usein hyvin dramaattisia ja käytökseltään epävakaita sekä narsistityyppisiä, kylmiä ja itsekkäitä.

 

Ryhmä C:hen kuuluvat persoonallisuushäiriöt:

  • Estynyt persoonallisuus
  • Riippuvainen persoonallisuus
  • Pakko-oireinen persoonallisuus
  • Tarkemmin määrittelemätön persoonallisuus

Tällaisista häiriöistä kärsivät henkilöt ovat usein ahdistuneta ja pelokkaita.

 

Onko psykoterapiasta apua?

Jotta psykoterapiasta on apua, on ihmisen kyettävä olemaan rehellinen ja avoin.  On pystyttävä näkemään omaa toimintaansa, varsinkin jos se poikkeaa räikeästi kulttuurissamme vallitsevista hyväksytyistä normeista.

Usein persoonallisuushäiriöisen henkilön kanssa lähisuhteessa eläneet hyötyvät psykoterapiasta.

Persoonallisuushäiriöistä kärsivät henkilöt eivät välttämättä koe tarvitsevansa hoitoa tai pysty siihen sitoutumaan. Persoonallisuushäiriöitä on hyvin vaikea, jopa mahdotonta hoitaa, varsinkin narsismia ja psykopatiaa, ellei niihin viittaaviin varhaisiin oireisiin puututa jo ennen teini-ikää.

Voidaankin ajatella, että apua on hyödyllisempää tarjota persoonallisuushäiriöistä kärsivien henkilöiden kanssa lähisuhteessa/vaikutuspiirissä eläneille henkilöille, kuin itse persoonallisuushäiriöistä kärsiville, jos henkilö ei kykene tunnistamaan omaa käyttäytymistä persoonallisuushäiriöstä johtuen.

Apua on tarjolla meille kaikille, kunhan sen vain osaa ja haluaa ottaa vastaan.

 

Lähteet:

Marttunen M, Eronen M, Henriksson M: Persoonallisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.); Psykiatria, 11. painos, Kustannus Oy Duodecim, 2014.

”Persoonallisuushäiriöt”, Duodecim Terveyskirjasto, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/> 2.11.2015

”Persoonallisuushäiriöt: luonnetta vai luonnevikaa?”, Terve.fi-nettisivusto, <terve.fi/luonnettavailuonnevikaa/, 3.11.2015

”Narsismi-rikotusta eheäksi”, Psykoterapiakeskus Vastaamo-nettisivusto, <https://vastaamo.fi/psykoterapia/narsismi—rikotusta-eheaksi>, 3.11.2015