Epäily vanhemman narsistisesta persoonallisuushäiriöstä

Tässä kirjoituksessa lähtökohtana on oletus, että toinen lapsen vanhemmista on narsisti ja käyttäytyy erittäin itsekkäästi, vahvasti narsistityyppisesti. Tätä seuraa toisen vanhemman suuri huoli siitä, miten hänen tulee toimia ja voiko lasta ylipäänsä päästää tapaamaan toista vanhempaansa ja mitä tästä kaikesta vielä lopulta seuraa.

Vanhemmat kaipaavat kipeästi tukea ja kysyvätkin usein neuvoa näihin tilanteisiin, joissa he kokevat suurta toivottomuutta, huolta, murhetta, turhautumista sekä epätietoisuutta.

Tuon tässä kirjoituksessa esiin mm.lapsen oikeuksia, henkisen väkivallan tunnusmerkkejä lasta kohtaan ja miten siihen tulee reagoida. Lopuksi pohdin miten lapsi voi selvitä, vaikka vanhemmalla olisi narsistinen tai jokin muu persoonallisuushäiriö.

 

Lapsen oikeudet

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa. Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

 

”Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä, sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.”

(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta)

 


Vanhemmuus ja sopimukset lapsen huollosta

Toisen vanhemman ollessa narsisti tai hyvin vahvasti narsistityyppisesti käyttäytyvä persoona, ovat huoltajuuskiistat yleensä erityisen vaikeita ja pitkittyneitä. On tärkeää, että molempien vanhempien vanhemmuutta tuetaan, jotta he voisivat hoitaa lasta mahdollisimman hyvin ja välttyisivät loputtomilta ristiriidoilta.

Lastenvalvojan luona on hyvä tehdä sopimus, vanhempien kahden kesken tekemän suullisen tai kirjallisen sopimuksen sijaan, joihin molemmat vanhemmat tulee sitouttaa ja jonka tavoitteena tulee olle lapsen paras. Sovittuja tapaamisia sopimuksen toimivuuden tarkistamiseksi tulisi järjestää aika ajoin, aluksi tiheämmin, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sen tiedostaminen, että on velvoitettu kertomaan sopimuksen noudattamisesta omalta osaltaan ulkopuoliselle henkilölle, asettaa rajoja, mistä on hyötyä toimittaessa narsistin kanssa.

Vanhempien keskenään tehdyt suulliset tai kirjalliset sopimukset ovat yleensä merkityksettömiä, koska narsisti on huono kunnioittamaan muita, kuin omaa parastaan. Narsisti tunteekin olevansa usein kaikkien lakien yläpuolella.

Monet narsistin puolisot ovat saaneet osaksi vakavaa uhkailua, jottei muita henkilöitä otettaisi mukaan sopimusten tekoon. Tämän vuoksi läheisten ja viranomaisten on hyvä kannustaa vanhempia tekemään sopimusta lastenvalvojan luona, kertoen esimerkiksi, että siitä on hyötyä tulevaisuudessa, sen yksikertaistaessa monia lastenhoitoon liittyviä asioita.

Lapsen vieraannuttamista vanhemmastaan tulee välttää. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että avioeroon liittyvät vanhempien riitatilanteet ja lasten joutuminen osalliseksi niihin ovat yhteydessä lasten kehityksen häiriintymiseen (mm. Kelly 2000).

Vieraannuttaminen vaarantaa vakavasti lapsen psyykkistä (henkistä) kehitystä. Lapselle ovat tavallisesti hänen molemmat vanhempansa yhtä tärkeitä.

Tilanteen vaatiessa voivat valvotut tapaamiset olla hyvä vaihtoehto.

 

Ammattilaisen taito kohdata narsismia

Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.

Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä.

Ammattilaisen henkilökohtainen kokemus narsismista tuo työskentelyyn korvaamatonta hyötyä.

Yksityisen sektorin puolella on esimerkiksi erittäin päteviä ammattilaisia, jotka tunnistavat näitä piirteitä. Tämän vuoksi heidän apuaan ja tieto taitoaan tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

 

Lapsen suojelu henkiseltä väkivallalta

Lasta tulee suojata kuulemasta ja näkemästä toisen vanhemman alistamista, kiusaamista, mustamaalaamista, toisen vanhemman jättämistä päätösten ulkopuolelle sekä toisen aseman (isyyden/äitiyden) loukkaamista, tämä on lapselle hyvin haitallista.

Sekä henkinen että fyysinen väkivalta lapseen kohdistettuna on rikos, lastensuojelun ja viranomaisten puuttumista tähän tulisi vahvistaa.

Vanhemman huomatessa lapseensa kohdistettavan alistamista, manipulaatiota (asioiden jatkuvaa vakavaa vääristämistä), syyllistämistä, kiusaamista, nimittelyä, uhkailua, pelottelua, nöyryyttämistä, tekemisten ja mielipiteiden mitätöintiä sekä välinpitämätöntä että täysin huomiotta jättävää kohtelua on asiaan puututtava välittömästi.

Henkinen väkivalta aiheuttaa lapselle mm.ahdistusta, pelkoa ja turvattomuutta. Se voi heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Myöhemmin elämässä se voi aiheuttaa mm.keskittymis ja oppimisvaikeuksia sekä psyykkisiä sairauksia, kuten masennusta.

”Myös väkivallan näkeminen ja kuuleminen on lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa, joka aiheuttaa lapsessa samantapaisia oireita kuin fyysinen väkivalta. Väkivallan kohdistuminen muihin perheenjäseniin on vaikutuksiltaan yhtä vahingollista kuin lapsi itse olisi väkivallan kohteena.”

(Mannerheimin lastensuojeluliitto)

”Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvan väkivallan. Hämärtynyt kyky ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin, saa heidät keskittymään jälkien peittelyyn ja todisteiden salailuun. Nuori ehkä häpeää perhettään eikä viihdy kotona.

Väkivaltaa kokenut nuori, jolla on huono itsetunto, hakee huomiota negatiivisella käyttäytymisellä (alkoholi, huumeet, rikokset, väkivaltaisuus). Toisaalta nuori voi myös eristää itsensä muista, eikä aiheuta hiljaisella surullaan ongelmia.”

(Mannerheimin lastensuojeluliitto)

Lastensuojeluilmoituksen teko

Henkinen väkivalta, kohdistettuna lapsiin on hyvin yleistä perheissä, joissa vanhempi on narsisti. Monet vanhemmat kokevat itse pitkään henkistä väkivaltaa ja kodin tuskallisen ahdistavaa ilmapiiriä, jota lapsi valitettavasti joutuu katselemaan sivusta.

Kohdistuupa henkinen väkivalta vanhempaan tai lapsiin on asiaan puututtava välittömästi.

Jos asiasta puhuminen toisen vanhemman kanssa ei auta ja jos narsistivanhempi ohittaa asian, on tehtävä lastensuojeluilmoitus tai rikosilmoitus.

Narsismiin sekä henkiseen väkivaltaan oleellisena piirteenä kuuluva uhkailu estää usein uhria toimimasta. Häpeä siitä, että on joutunut sellaiseen tilanteeseen on myös yksi iso ja merkittävä syy siihen miksi nämä asiat jäävät monesti piiloon ja jatkuvat pitkiäkin aikoja.

Uhrin/vanhemman on hyödyllistä puhua asiasta edes yhdelle luotetulle ystävälleen tai henkilölle, jolta saa tukea, jotta saa voimia tehdä ilmoituksen ja neuvoja ja apua siihen, miten toimia sen jälkeen, kun luvassa voi olla hyvinkin uhkaavaa ja/tai vaarallista käyttäytymistä sen henkilön osalta, josta ilmoitus on tehty.

Lastensuojeluimoitus tehdään aina ensisijaisesti lapsen asuinkunnan sosiaalitoimistoon. Kiireellisissä tilanteissa tai virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoitus tehdään sosiaalipäivystykseen tai hätäkeskukseen (112).

Tilanteen ollessa kiireellinen eikä lapsen asuinkuntaa tai kunnan lastensuojelun yhteystietoja ei ole mahdollista saada selville, voi soittaa hätänumeroon 112.

Katso täältä oman kuntasi lastensuojelun yhteystiedot.

 

Perheväkivalta on Suomen lain mukaan rikos

”Rikoslain (RL 21 luku 5 §) mukaan ”joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Myös yritys on rangaistava.
Rikoslaki 21 luku 5 § (Finlex)

Pahoinpitely voi tapahtua myös tekemättä toiselle ruumiillista väkivaltaa, jolloin edellytetään, että teosta on aiheutunut terveyden vahingoittuminen, kivun aiheutuminen tai toisen saattaminen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan.

Pahoinpitely on lievää, jos siihen sisältynyt väkivalta, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus tai terveyden vahingoittaminen on vähäistä (RL 21 luku 7 §). Rangaistuksena on tällöin sakkoa.
Rikoslaki 21 luku 7 § (Finlex)”

(Thl, Väkivallan muodot ja rikoslaki)

Vanhempien tulee tietää, että henkinen, niin kuin fyysinen ja seksuaalinen väkivalta on Suomen lain mukaan rikos.

Usein narsismia lähellä elävien arjessa normaaliuden raja ikään kuin hälvenee. Pikku hiljaa on totuttu huonompaan ja huonompaan kohteluun, joudutaan sietämään huonoa kohtelua myös lapsillekin tai sille ei vain yksinkertaisesti pystytä mitään.

Tässä tilanteessa muistutus rikoslaista on ollut usean kohdalla tärkeä herättelijä siihen ajatukseen, että jossain todella menee raja, mitä käyttäytymistä tarvitsee sietää ja mitä ei ja milloin on aika puuttua ja pyytää apua.

 

Kun lapsi lähtee toisen vanhemman luokse

Moni vanhempi pohtii, voiko lasta päästää tai kannattaako lasta päästää narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän vanhemman luokse? Niin kuin alussa mainittiin, on lapsella lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Yleensä lapselle kumpikin vanhempi on yhtä tärkeä ja lapsi on myös lojaali vanhemmilleen.

Narsistilla itsellään on itsetunnon vaurio, joka on aiheutunut/tullut jo varhaislapsuudessa. Tämä voi siirtyä narsistin lapselle, jos hän on lapsen ainoa kasvattaja. Tämä ylisukupolvinen kierre on hyvin tavallista, ellei ongelmaa, narsismia, tiedosteta ja osata katkaista. Toisen vanhemman rooli ja esimerkki, turvallisena ja rakastavana ja kannustavana vanhempana auttaa katkaisemaan kierrettä.

Narsisti ei kykene opettamaan rakkautta ja läheisyyttä, tavalla, joka kulttuurissamme on normaalia ja hyväksyttyä. Syynä tähän on mm.empatiakyvyn puute ja jo varhaislapsuudessa aiheutunut minän vaurio.

Narsistille lapsi on yleensä vain oman itsen jatke, eikä hän aina kykene aina ajattelemaan sitä mikä on parasta lapselle. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen tiedä miten hänen odotetaan toimivan, varsinkin vanhempana.

Lastensuojeluviranomaisten antama ohjeistus lapsen luovutustilanteessa lapsen toiselle vanhemmalle:

lasta ei tarvitse antaa päihtyneelle, sekavalle, harhaiselle tai vanhemmalle, jonka mielenterveys ei ole tasapainossa. Tilanteen mahdollisesti kärjistyessä voi paikalle soittaa apuun virkavallan, soittamalla hätänumeroon 112 ja kertomalla rauhallisesti tilanteesta ja epäilystään, ettei toinen vanhempi mahdollisesti ole kykenevä huolehtimaan lapsesta.

 

Voimme vaikuttaa vain omaan toimintaamme ja vanhemmuuteemme

Narsismi aiheuttaa usein suurta huolta toiselle vanhemmalle. Henkisen väkivallan yleisyyden vuoksi kuormittuminen, masennus, pitkät sairaslomat ja työkyvyn menettäminen ovat tavallisia ilmiöitä, jotka aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnallemme

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä, niin kuin moni muukin meistä, voi kuitenkin käyttäytyä eri tavalla lapsiaan kohtaan, kun toinen vanhempi ei ole läsnä. Pieni lapsi antaa tavallisesti vanhemmalleen jatkuvan pyyteettömän rakkautensa ja ihailunsa, jota narsisti erityisesti tarvitsee.

Toisen vanhemman tuki lapselle, avoin keskustelu siitä, miten aikuisen odotetaan käyttäytyvän on helpottavaa lapselle, jotta hän ei syyllistä itseään ja ota vastuuta huolehtia ja miellyttää oman hyvinvointinsa kustannuksella narsistivanhempaansa.

Voimme ainoastaan vaikuttaa siihen, miten itse käyttäydymme ja minkälaisia vanhempia itse olemme. Tunnettu suomalainen psykiatri Ben Furman (1997) kuvaa kirjassaan ”Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus” useita todellisia tarinoita, joissa ihmiset ovat selviytyneet mitä kamalimmista kokemuksista lapsuudessaan. Hän painottaa kirjassaan sitä, että kunhan lapsella on edes yksi luotettava ja rakkautta antava vanhempi tai läheinen elämässään, on hänellä mahdollisuus selvitä ja saavuttaa tasapainonen ja onnellinen tulevaisuus.

Voimme tukeutua ajatukseen, että kun tekee parhaansa, on lapselle läsnä, kuuntelee, kysyy, huomio, antaa aikaa ja rakastaa, on lapsella se mikä auttaa häntä saavuttamaan hyvän ja tasapainoisen elämän.

Läheisriipppuvuuden syntymisen estäminen

Lapset ovat fiksuja. He osaavat nähdä ympärillään oikean ja väärän, kunhan heillä on elämässään edes yksi aikuinen, jolta he saavat kuulla mikä on hyväksyttävää ja mikä ei ja mikä on yhteiskunnassamme moraalisesti arvokasta.

Tuo yksi aikuinen voi olla vanhemman sijaan vaikka opettaja. Esimerkiksi alkoholistiperheen lapsella tuo elämän oikeista ja vääristä asioista kertova turvallinen aikuinen voi olla joku hänen sukulaisensa, opettaja tai vaikka harrastuksen valmentaja.

Lapselle on tärkeää saada olla lähellä sellaista aikuista, jonka ajatusmaailma poikkeaa narsistin kylmästä ja jäykästä ajattelutavasta. Avoimuus, narsimista puhuminen ja siitä lapselle kertominen lapsen ikätasoa vastaavalla kielellä, auttaa lasta ymmärtämään mistä on kysymys.

On tavallista, että vanhempi piilottelee tai ohittaa narsismi aiheen lapseltaan, ajatellen, että se on lapselle liian vaikea tai raskas asia käsitellä. Avoimuus ja puhuminen voi olla lapselle hyvin helpottavaa, kun hänen kokemuksensa ja jo ehkä aiemmin ihmettelemänsä asiat saavat vihdoin nimen ja selityksen. Lapsi on voinut syyllistää itseään jostain narsistivanhempansa tunnetiloista ja kun lapsi oppii tietämään, ettei ole päävastuussa vanhempansa hyvinvoinnista auttaa se ehkäisemään läheisriippuvuuden syntymistä.

On tärkeää, että lapsi oppii huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, eikä ota vastuuta ensisijaisesti muista, oman itsensä kustannuksella.

Terveen itsekkyyden oppiminen, vanhemman antamalla tuella ja ymmärryksellä on erittäin arvokasta. Lapsenkin tulee oppia, että terve itsekkyys on sitä, että hän tietää missä menevät rajat miten häntä saa kohdella ja miten hänelle saa puhua. Kaikkea ei tarvitse sietää, eikä kaikkeen tarvitse alistua.

 

Lähteet:

”Väkivalta perheessä”, Mannerheimin lastensuojeluliiton nettisivut, www.mll.fi, 8.8.2016

”Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta”, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, www.duodecimlehti.fi 2010;126(5):499-505, Helinä Häkkänen-Nyholm

”Väkivallan muodot ja rikoslaki”, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen nettisivut,www.thl.fi, 8.8.2016

”Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta”, Finlex, www.finlex.fi, 8.8.2016

Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus, Furman Ben, 1997, WSOY, Helsinki

Lasten suojelu info- nettisivut, www.lastensuojelu.info, 8.8.2016