Narsismi ja lasten huolto-oikeudenkäynnit

Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuus riitoihin.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tavallisesti vain itse sen jälkeen huonompaan asemaan.

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan.

Narsistin kanssa parisuhteessa ollut henkilö on tavallisesti kokenut ja käynyt läpi hyvin vaikeita asioita. Vaikka oikeudenkäynnin aikana vaikeat asiat palautuisivat mieleen ja aiheuttaisivat esimerkiksi ahdistusta ja vihaa, on näiden kokemusten ja tunteiden siirtäminen syrjään tärkeää, jotta pystyy oikeudenkäynnin aikana keskittymään lapsen asioihin.

 

Huomio lapsen parhaassa

Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan. Pennanen sanoo myös toisen nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

 

Lähteet:

Narsistien uhrien tuki ry, Jäsen ja tiedotuslehti, 1/2016