Erilaiset temperamenttityypit

Jokaisella meistä on oma tietynlainen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne). Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Elämän krisitilanteissa; erossa, työpaikan menettämisessä, lasten kasvatukseen liittyvissä haasteissa tms. voimme käyttäytyä tavalla, joka ei ole meille normaali tapa toimia. Se kuuluu osana elämäämme, eikä ole merkki persoonallisuushäiriöstä.

Teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta.

Ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista teini-iässä, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämän tuomissa kriiseissä.

 

Tunnista persoonallisuushäiriö

Jos ihmisen haastava, vaikea, joustamaton sekä hänen omasta kulttuuristaan poikkeava tapa toimia, tuottaa hänelle itselleen ja häntä lähellä eläville henkilöille jatkuvia ongelmia ja haittoja on hyvin mahdollisesti kyseessä jokin personaallisuushäiriö, eikä pelkkä yksittäinen, outo tapa toimia.

Henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja ajautuu toistuvasti riitoihin ihmisten kanssa, lukien mukaan työpaikan. Hän tekee toistuvia rikoksia ja on hyvin mahdollisesti päihdeongelmainen tai esimerkiksi peliriippuvainen tai hän hakee huomiota millä keinoin tahansa.

 

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsistityyppistä käyttäytymistä voidaan kuvata janan avulla. Kuvittele jana nollasta kymmeneen. Nolla-päädyssä on äärimmäisen kiltti ja huomaavainen henkilö ja luvun kymmenen-päädyssä taas kylmä, vakavia henkirikoksia ja muita julmuuksia tehtaileva psykopaatti.

Näiden kahden, kiltin ja psykopaatin väliin mahtuu lukematon määrä erivahvuisella itsetunnolla ja itsekkyydellä varustettuja henkilöitä.

Kun ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö on itsekkyys hyvin voimakasta. Janalla sen voisi kuvailla lähentelevän kymmentä.

 

Diagnoosin tekee psykiatri

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi lääkäri, psykiatri. Psykiatrin on kuitenkin hyvä kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, niitä jonka kanssa henkilö on yhdessä arkeaan jakanut.

Lähi-ihmissuhteessa olleen henkilön tietoa ei yhtä hyvin korvaa välttämättä mikään ja tiedosta voi hyötyä lopulta myös narsisti itse, jos pystyy myöntämään sekä ymmärtämään, että itsessä voi olla puutteita, joiden eteen on hyvä alkaa työskentelemään.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita, on diagnoosin tekeminen vain lääkärin tehtävä. Näin ollen omat voimavarat on hyvä kohdistaa itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.