Kymmenen hyödyllistä vinkkiä persoonallisuushäiriöistä kärsivien läheisille

Jotta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ja heidän perheenjäsenten ja rakkaiden elämä olisi helpompaa, on hyvä tietää mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mitkä taas eivät.

On hyvin tavallista että ihmiset, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivät, kuin heidän lähellä elävät henkilöt toistavat samaa kaavaa keskusteluissaan, sekä toiminnoissaan, eikä niillä ole saatu toivottua tulosta, helpotusta tai ratkaisuja. Usein nämä ihmiset kokevat suurta keinottomuuden ja turhautumisen tunnetta, joka heijastuu herkästi vaikeuksina moniin elämän eri osa-alueisiin.

Persoonallisuushäiriöt voivat olla väärinymmärrettyjä, sekä alidiagnosoituja.  Suurin tietämys henkilön persoonallisuushäiriön ilmentymisestä, sekä niistä aiheutuneista ilmiöistä voi olla henkilöillä, jotka ovat eläneet lähi-ihmissuhteessa persoonallisuushäiriöstä kärsivän kanssa.

Syynä tähän se, että persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät voimakkaimmin juuri sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja vahvimmin lähi-ihmissuhteissa. Parisuhteessa, perheen sisällä ja niiden henkilöiden kesken, jonka lähellä persoonallisuushäiriöstä kärsivä henkilö viettää suurimman osan ajastaan.

Miten persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön lähellä elävän kannattaa siis toimia, auttaakseen itseään, sekä myös persoonallisuushäiriöstä kärsivää selviämään raskaista, usein toistuvista vaikeista ja haastavista tilanteista?

Kymmenen tärkeää toimintatapaa

1. Loputtomat väittelyt

Huomatessasi keskustelun kiertävän kehää ja toistaessaan samaa kaavaa on aika lopettaa. Väittely tai riita ei suurella todennäköisyydellä tule ratkaistuksi, tai edes päättymään.

Jotta keskustelut eivät loputtomasti kiertäisi samaa kehää, vältä väittelyjä, asioiden jatkuvaa toistelua ja inttämistä, selittelyä, sekä puolustelua.

Poistu tilanteesta esimerkiksi kertomalla ottavasi aikalisän. Poistuessasi korosta, että tästä on hyötyä molemmille. Molemmat saavat omaa aikaa rauhoittua ja kerro jatkavasi keskustelua vasta, kun tilanne on rauhoittunut.

Vältä provosointia. Pyri puhumaan rauhallisesti ja rauhoittelemaan itseäsi.

2. Älä hukkaa keskustelun punaista lankaa

Muistuta itseäsi aiheesta, josta alunperin olit keskustelemassa.

Älä anna toisen dramaattisen käytöksen ohjata ajatuksiasi väärään suuntaan. Erityisesti sääliä tuntiessa on muistutettava itseä esimerkiksi niistä vaikeista asioista, joita todella on toistuvasti tapahtunut.

Pidä mielessä omat tärkeät elämänarvosi ja ajatukseksi oikeasta ja väärästä. Älä hukkaa niitä keskustelun saatossa. Luota omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi, näin pystyt välttämään manipuloiduksi tulemista.

3. Selvitä asioiden todenperä

Jos kohtaat asioita, tai väitteitä, jotka tuntuvat uskomattomilta ja aiheuttavat sinulle vahinkoa selvitä asioiden todellinen laita. Vältä toimimasta hetken mielijohteesta, tunteiden ollessa voimakkaina.

Muista myös, että kaikkia asioita/väitteitä emme aina pysty selvittämään. Anna itsellesi lupa päästää irti haitallisista ja jopa mahdottimalta tuntuvilta ajatuksilta.

4. Pitkään jatkuneissa kärjistyneissä konfliktitilanteissa ota aikalisä

Irrottaudu hetkeksi. Välimatka, sekä aika auttavat usein tunteita tasaantumaan, ajattelemaan selkeämmin ja kuulemaan paremmin omia ajatuksia ja tunteita, niin kuin myös muidenkin.

5. Aseta omat rajat

Rajat ovat sääntöjä, joiden tarkoitus on suojella huonolta kohtelulta. Rajat auttavat tiedostamaan myös oman toiminnan rajoja.

Rajat on hyödyllistä määritellä sekä itselle, että tarvittaessa muille. Rajat määrittelevät sen, miten sinua saa kohdella ja puhutella ja miten toimit, jos joku yrittää ylittää rajasi.

Hälytysmerkkinä siitä, jos joku yrittää ylittää rajojasi on mm. oma paha, outo, ahdistunut tai jännittynyt olo.

Rajoista tiukasti kiinni pitäminen on yhtä tärkeää, kuin niiden asettaminen ja olemassaolo. Tässä onnistuaksesi voit miettiä etukäteen miten tulet toimimaan, jos rajojasi ei kunnioiteta, tai jos ne ovat jatkuvasti uhattuna.

6. Ota vastuu omista teoista ja tunteista

Muistathan, että voimme vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseemme, emme muiden.

Muistuta itseäsi niistä asioista, joista todella olet vastuussa omassa elämässäsi. Muistuta itseäsi myös siitä, ettet ole vastuussa toisten ihmisen teoista, eikä sinun tarvitse selvitellä tai ratkoa toisten aiheuttamia ongelmia.

Jokainen on itse vastuussa omista teoistaan.

7. Etsi tukea ja apua

Etsi tukea henkilöiltä, jotka ovat kokeneet samaa. Esimerkiksi erilaisissa vertaistukiryhmissä saadaan usein tunne hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta.

Moni jännittää terapiaan hakeutumista ja asioiden avaamista ammattilaiselle. On jo hyvin tavallista, että ihmiset ovat hankkineet itselleen liikuntaan liittyvän personal trainerin, jotta saisi treenattua fyysistä kuntoaan paremmaksi ammattilaisen avuin.

Terapiassa terapeutti auttaa asiakasta vahvistamaan mieltä ja ymmärtämään paremmin itseään, sekä omaa toimintaa. Omia käyttäytymis-/ ja ajatusmalleja voi myös harjoitella muovaamaan toivomaansa suuntaan terapian avulla. Terapia on turvallinen paikka keskustella vaikeistakin asioista.

8. Huomioi lasten hyvinvointi

Mieti lasten etua; mikä on heille parasta kasvun ja mielenterveyden kannalta? Perheissä on hyvä muistaa, että molemmat vanhemmat ovat tavallisesti yhtä tärkeitä lapsille. Jos huomaat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa missään muodossa, henkisessä, fyysisessä tai seksuaalisessa, tulee lastensuojeluilmoitus tehdä viipymättä.

Lapsen näkemä vanhempien välinen väkivalta on aina lapselle henkisen väkivallan kokemus. Aikuisen tulee suojata lasta väkivaltakokemuksilta.

9. Pidä huolta itsestäsi

Joillakin ihmisillä voi olla taipumusta ihmissuhteisiin/parisuhteisiin, jossa on ikään kuin hoivaajan roolissa narsistisen, antisosiaalisen, psykopaattisen tai hyvin dramaattisen persoonan kanssa.

Mieti ja kysy itseltäsi:
  • Miksi olen tässä ihmissuhteessa?
  • Onko tämän ihmissuhteen roolit edes lähellekään tasapainossa?
  • Mitä saan tästä?
  • Olenko onnellinen?
  • Onko minulla oikeus tavoitella onnellisuutta ja mitä onnellisuus minulle itse asiassa tarkoittaa?
  • Mitä pientä voisin tehdä jopa tänään tai huomenna lisätäkseni hiukan omaa onnellisuutta ja hyvää oloa?

10. Terve itsekkyys

Terve itsekkyys on täysin eri asia, kuin äärimmäisen itsekäs ja muita vahingoittava itsekäs käytös.

Terveesti itsekäs henkilö on tietoinen omista voimavaroistaan, rajoistaan ja siitä, mitä hän jaksaa ja on valmis tekemään. Terveesti itsekäs henkilö tietää, että hänen on ensin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa pitää huolta muistakin.

Huolehdi itsestäsi! Työskentele oman hyvinvointisi eteen ja suuntaa energiasi asioihin, joista saat voimaa ja hyvän, sekä iloisen mielen.

Lähteet:

Out of the fog- helping family members & loved-ones of people who suffer from personal disorders- nettisivut, www.outofthefog./ , 23.9.2016