Hyödyllisiä toimintatapoja persoonallisuushäiriöistä kärsivien läheisille

Keinoja ja keinottomuutta

Jotta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ja heidän perheenjäsenten ja rakkaiden elämä olisi helpompaa, on hyvä tietää mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mitkä taas eivät.

On hyvin tavallista että ihmiset, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivät, kuin heidän lähellä elävät henkilöt toistavat samaa kaavaa keskusteluissaan sekä toiminnoissaan, eikä niillä ole saatu toivottua tulosta, helpotusta tai ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Usein nämä ihmiset kokevat suurta keinottomuuden ja turhautumisen tunnetta, mikä hyvin herkästi heijastuu vaikeuksina monissa elämän eri osa-alueissa.

Persoonallisuushäiriöt ovat hyvin usein väärinymmärrettyjä sekä alidiagnosoituja.  Väitän, että suurin tietämys henkilön persoonallisuushäiriön ilmentymisestä, sekä niistä aiheutuneista ilmiöistä on niillä henkilöillä, jotka ovat eläneet lähi-ihmissuhteessa persoonallisuushäiriöisen henkilön kanssa.

Syynä tähän se, että persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät voimakkaimmin juuri sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja vahvimmin lähi-ihmissuhteissa. Parisuhteessa, perheen sisällä, niiden henkilöiden kesken, jonka lähellä henkilö elää ja viettää suurimman osan ajastaan.

Miten persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön lähellä elävän kannattaa siis toimia, auttaakseen itseään sekä myös persoonallisuushäiriöstä kärsivää selviämään raskaista, usein toistuvista vaikeista ja haastavista tilanteista?

Nämä hyödylliset toimintatavat perustuvat pääosin kokemusperäiseen tietoon. Terapiatyöni sekä psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni olen oppinut kuulemaan, poimimaan ja ymmärtämään ne yleisimmät keinot, mistä ihmiset ovat hyötyneet persoonallisuushäiriöiden aiheuttamien haastavien tilanteiden käsittelyssä.

 

Kymmenen tärkeää toimintatapaa

Loputtomat väittelyt- Huomatessasi keskustelun kiertävän kehää ja toistaessaan samaa kaavaa on aika lopettaa. Väittely tai riita ei suurella todennäköisyydellä tule ratkaistuksi taikka edes päättymään.

Jotta keskustelut eivät loputtomasti kiertäisi samaa kehää, vältä väittelyjä, asioista jankkaamista ja inttämistä, selittelyä sekä puolustelua.

Älä hukkaa keskustelun punaista lankaa. Muistuta itseäsi aiheesta, josta alunperin olit keskustelemassa.

Älä anna toisen dramaattisen käytöksen ohjata sinua väärään suuntaan. Erityisesti sääliä tuntiessasi on muistutettava itseä esimerkiksi niistä vaikeista asioista, joita todella on toistuvasti tapahtunut.

Pidä mielessäsi omat moraalikäsityksesi, ajatukseksi oikeasta ja väärästä, älä hukkaa niitä keskustelun saatossa. Luota omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi. Näin pystyt välttämään manipuloiduksi tulemista.

Selvitä asioiden todenperä jos kohtaat asioita tai väitteitä mitkä tuntuvat uskomattomilta ja aiheuttavat sinulle vahinkoa. Vältä toimimasta hetken mielijohteesta, tunteiden ollessa voimakkaina. Muista myös, että kaikkia asioita/väitteitä emme aina pysty selvittämään ja anna itsellesi lupa päästää niistä irti ja antaa niiden mennä.

Pitkään jatkuneissa tai hyvin kärjistyneissä konfliktitilanteissa ota aikalisä, irrottaudu hetkeksi. Välimatka sekä aika auttavat usein tunteita tasaantumaan, ajattelemaan selkeämmin ja kuuntelemaan paremmin niin omaa itseä, kuin muitakin.

Aseta omat rajat. Rajat ovat suuntaviivoja ja sääntöjä, jotka on hyödyllistä määritellä sekä itselle, että tarvittaessa muille. Rajat määrittelevät sen miten sinua saa kohdella ja miten sinua saa puhutella ja miten toimit jos joku yrittää ylittää rajasi.

Hälytysmerkkinä siitä, jos joku yrittää ylittää asetettuja rajoja on mm. oma paha, outo, ahdistunut tai jännittynyt olo.

Rajoista tiukasti kiinni pitäminen on yhtä tärkeää, kuin niiden asettaminen ja olemassaolo. Tässä onnistuaksesi voit miettiä etukäteen miten tulet toimimaan jos rajojasi ei kunnioiteta tai jos ne ovat jatkuvasti uhattuna.

Ota vastuu omista teoistasi ja tunteistasi. Muistathan, että voimme vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseemme, emme muiden.

Muistuta itseäsi niistä asioista, joista todella olet vastuussa omassa elämässäsi ja muistuta itseäsi myös siitä, ettet ole vastuussa toisten ihmisen teoista eikä sinun tarvitse selvitellä tai ratkoa toisten aiheuttamia ongelmia. Jokainen on itse vastuussa omista teoistaan.

Etsi tukea sellaisilta henkilöiltä, joilta saat vertaistukea ja jotka ovat kokeneet samaa. Muut eivät pysty ymmärtämään asiaa välttämättä yhtä hyvin, jos eivät ole kohdanneet juuri samankaltaisia ongelmia ja haasteita, niin kuin sinä.

Huomioi lasten hyvinvointi. Mieti lasten etua, mikä heille on parasta heidän kasvun ja mielenterveyden kannalta. Perheissä on hyvä muistaa, että lapselle omat vanhemmat ovat molemmat yhtä tärkeitä. Jos huomaat väkivaltaa missään muodossa, henkisessä, fyysisessä tai seksuaalisessa tulee lastensuojeluilmoitus tehdä viipymättä.

Terve itsekkyys on täysin eri asia kuin äärimmäisen itsekäs ja muita vahingoittava käytös. Terveesti itsekäs henkilö on tietoinen omista voimavaroistaan, rajoistaan ja siitä, mitä hän jaksaa ja on valmis tekemään. Terveesti itsekäs henkilö tietää, että hänen on ensin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa pitää huolta muistakin.

Huolehdi itsestäsi! Työskentele oman hyvinvointisi eteen ja suuntaa energiasi niihin asioihin, joista saat voimaa ja hyvän, iloisen mielen.

 

Pidä huolta itsestäsi!

Joillakin ihmisillä voi olla taipumusta ihmissuhteisiin/parisuhteisiin, jossa on ikään kuin hoivaajan roolissa narsistisen, antisosiaalisen tai hyvin dramaattisen persoonan kanssa.

Mieti ja kysy itseltäsi, miksi olen tässä ihmissuhteessa? Onko tämän ihmissuhteen roolit edes lähellekään tasapainossa? Mitä saan tästä?

Olenko onnellinen? Onko minulla oikeus tavoitella onnellisuutta? Mitä onnellisuus minulle tarkoittaisi?

Seuraava ratkaisukeskeinen, konkreettisen tekemisen tasolle sijoittuva kysymys antaa sinulle tiedon siitä, mitä itse asiassa olet jo alkanut tekemään oman hyvinvointisi eteen:

Mitä edes pientä olen jo ehkä aloittanut tekemään oman onnellisuuteni tavoittamisen eteen?

 

Lähteet:

Out of the fog- helping family members & loved-ones of people who suffer from personal disorders- nettisivut, www.outofthefog./ , 23.9.2016