Hyödyllisiä toimintatapoja persoonallisuushäiriöistä kärsivien läheisille

Jotta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ja heidän perheenjäsenten ja rakkaiden elämä olisi helpompaa, on hyvä tietää mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mitkä taas eivät.

On hyvin tavallista että ihmiset, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivät, kuin heidän lähellä elävät henkilöt toistavat samaa kaavaa keskusteluissaan, sekä toiminnoissaan, eikä niillä ole saatu toivottua tulosta, helpotusta tai ratkaisuja. Usein nämä ihmiset kokevat suurta keinottomuuden ja turhautumisen tunnetta, joka heijastuu herkästi vaikeuksina moniin elämän eri osa-alueisiin.

Persoonallisuushäiriöt voivat olla väärinymmärrettyjä, sekä alidiagnosoituja.  Väitän, että suurin tietämys henkilön persoonallisuushäiriön ilmentymisestä, sekä niistä aiheutuneista ilmiöistä on henkilöillä, jotka ovat eläneet lähi-ihmissuhteessa persoonallisuushäiriöstä kärsivän kanssa.

Syynä tähän se, että persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät voimakkaimmin juuri sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja vahvimmin lähi-ihmissuhteissa. Parisuhteessa, perheen sisällä, niiden henkilöiden kesken, jonka lähellä henkilö elää ja viettää suurimman osan ajastaan.

Miten persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön lähellä elävän kannattaa siis toimia, auttaakseen itseään, sekä myös persoonallisuushäiriöstä kärsivää selviämään raskaista, usein toistuvista vaikeista ja haastavista tilanteista?

Nämä hyödylliset toimintatavat perustuvat pääosin kokemusperäiseen tietoon. Terapiatyössä sekä psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni olen oppinut kuulemaan, poimimaan ja ymmärtämään ne yleisimmät keinot, joista ihmiset ovat hyötyneet persoonallisuushäiriöiden aiheuttamien haastavien tilanteiden käsittelyssä.

Kymmenen tärkeää toimintatapaa

Loputtomat väittelyt- Huomatessasi keskustelun kiertävän kehää ja toistaessaan samaa kaavaa on aika lopettaa. Väittely tai riita ei suurella todennäköisyydellä tule ratkaistuksi, tai edes päättymään.

Jotta keskustelut eivät loputtomasti kiertäisi samaa kehää, vältä väittelyjä, asioiden jatkuvaa toistelua ja inttämistä, selittelyä, sekä puolustelua.

Älä hukkaa keskustelun punaista lankaa. Muistuta itseäsi aiheesta, josta alunperin olit keskustelemassa.

Älä anna toisen dramaattisen käytöksen ohjata ajatuksiasi väärään suuntaan. Erityisesti sääliä tuntiessa on muistutettava itseä esimerkiksi niistä vaikeista asioista, joita todella on toistuvasti tapahtunut.

Pidä mielessä moraalikäsityksesi, ajatukseksi oikeasta ja väärästä. Älä hukkaa niitä keskustelun saatossa. Luota omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi, näin pystyt välttämään manipuloiduksi tulemista.

Selvitä asioiden todenperä, jos kohtaat asioita, tai väitteitä, jotka tuntuvat uskomattomilta ja aiheuttavat sinulle vahinkoa. Vältä toimimasta hetken mielijohteesta, tunteiden ollessa voimakkaina. Muista myös, että kaikkia asioita/väitteitä emme aina pysty selvittämään. Anna itsellesi lupa päästää irti haitallisista ajatuksista.

Pitkään jatkuneissa tai hyvin kärjistyneissä konfliktitilanteissa ota aikalisä, irrottaudu hetkeksi. Välimatka, sekä aika auttavat usein tunteita tasaantumaan, ajattelemaan selkeämmin ja kuuntelemaan paremmin niin omaa itseä, kuin muitakin.

Aseta omat rajat. Rajat ovat suuntaviivoja ja sääntöjä, jotka on hyödyllistä määritellä sekä itselle, että tarvittaessa muille. Rajat määrittelevät sen, miten sinua saa kohdella ja puhutella ja miten toimit, jos joku yrittää ylittää rajasi.

Hälytysmerkkinä siitä, jos joku yrittää ylittää rajojasi on mm. oma paha, outo, ahdistunut tai jännittynyt olo.

Rajoista tiukasti kiinni pitäminen on yhtä tärkeää, kuin niiden asettaminen ja olemassaolo. Tässä onnistuaksesi voit miettiä etukäteen miten tulet toimimaan, jos rajojasi ei kunnioiteta, tai jos ne ovat jatkuvasti uhattuna.

Ota vastuu omista teoistasi ja tunteistasi. Muistathan, että voimme vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseemme, emme muiden.

Muistuta itseäsi niistä asioista, joista todella olet vastuussa omassa elämässäsi. Muistuta itseäsi myös siitä, ettet ole vastuussa toisten ihmisen teoista, eikä sinun tarvitse selvitellä tai ratkoa toisten aiheuttamia ongelmia. Jokainen on itse vastuussa omista teoistaan.

Etsi tukea sellaisilta henkilöiltä, joilta saat vertaistukea ja jotka ovat kokeneet samaa.

Huomioi lasten hyvinvointi. Mieti lasten etua, mikä on heille parasta kasvun ja mielenterveyden kannalta. Perheissä on hyvä muistaa, että molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä. Jos huomaat väkivaltaa missään muodossa, henkisessä, fyysisessä tai seksuaalisessa, tulee lastensuojeluilmoitus tehdä viipymättä.

Terve itsekkyys on täysin eri asia, kuin äärimmäisen itsekäs ja muita vahingoittava käytös. Terveesti itsekäs henkilö on tietoinen omista voimavaroistaan, rajoistaan ja siitä, mitä hän jaksaa ja on valmis tekemään. Terveesti itsekäs henkilö tietää, että hänen on ensin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa pitää huolta muistakin.

Huolehdi itsestäsi! Työskentele oman hyvinvointisi eteen ja suuntaa energiasi niihin asioihin, joista saat voimaa ja hyvän, sekä iloisen mielen.

 

Pidä huolta itsestäsi

Joillakin ihmisillä voi olla taipumusta ihmissuhteisiin/parisuhteisiin, jossa on ikään kuin hoivaajan roolissa narsistisen, antisosiaalisen tai hyvin dramaattisen persoonan kanssa.

Mieti ja kysy itseltäsi, miksi olen tässä ihmissuhteessa? Onko tämän ihmissuhteen roolit edes lähellekään tasapainossa? Mitä saan tästä? Olenko onnellinen? Onko minulla oikeus tavoitella onnellisuutta ja mitä onnellisuus minulle itse asiassa tarkoittaa?

Lähteet:

Out of the fog- helping family members & loved-ones of people who suffer from personal disorders- nettisivut, www.outofthefog./ , 23.9.2016