Lapsi ja henkinen väkivalta

Lasta tulee suojata kaikelta väkivallalta, niin kuin myös estää näkemästä vanhemmalleen kohdistettua väkivaltaa.

Lapsen näkemä vanhemmalle tehty väkivalta on aina lapselle henkisen väkivallan kokemus.

Mitä on henkinen väkivalta?

Henkinen väkivalta kuvaa lapsen ja vanhemman välisiä tapahtumia ja tilanteita, jotka ovat lapsen kasvulle ja kehitykselle hyvin haitallisia. Niitä ovat esimerkiksi väkivallalla uhkaaminen, lapsen näkymättömäksi tekeminen, sanallinen loukkaaminen, haukkuminen ja nimittely, nöyryyttäminen, alistaminen tai halveksunta, pelottelu, eristäminen tai korruptio.

“Lähisuhde- ja perheväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Lähisuhde- ja perheväkivalta voi johtaa fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen tai kuolemaan.
Lähisuhde- ja perheväkivalta sisältää ilmeisimpien väkivallan tekojen lisäksi myös laiminlyönnin ja tekemättä jättämisen. Perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on lapselle yhtä haavoittavaa kuin suoran väkivallan kohteena oleminen.”

thl.fi/lapsetnuoretjaperheet/lahisuhdeva-perhekivallan-ehkaisytyo

“Henkistä väkivaltaa on myös ns. symbolinen aggressio, jolloin aikuinen käyttäytyy lapsen näkökulmasta katsottuna pelottavasti ja aggressiivisesti, esimerkiksi heittelemällä tai rikkomalla tavaroita, paiskomalla ovia, huutamalla tai raivoamalla. Aikuinen on vihan tunteen vallassa ja suuntaa vihaansa ympäristöönsä ilman, että hän käyttää fyysistä väkivaltaa suoraan lasta kohtaan. Lapsen kannalta aikuisen käyttäytyminen on uhkaavaa ja arvaamatonta ja lapsi kokee olonsa turvattomaksi.”

turvakoti.net

Henkisen väkivallan piirteitä

Mielenterveysseuran nettisivuilla on nimetty hyvin ja tarkasti henkisen väkivallan piirteet:

  • Nöyryyttävä kohtelu, kuten
  • Syyttely
  • Arvostelu tai aliarvioiminen
  • Haukkuminen tai nimittely
  • Muuten loukkaaminen
  • Välinpitämätön kohtelu
  • Välinpitämättömyys väkivallan uhrin tunteita kohtaan.
  • Oikeuksiasi tasa-arvoiseen kohteluun ei kunnioiteta.
  • Hallintaan pyrkiminen, kuten
  • Uhkailu, kiristäminen tai pelottelu.
  • Perheessä puoliso voi esimerkiksi kohdella lapsianne ilkeästi saadakseen sinut tekemään asiat niin kuin haluaa.
  • Henkinen väkivalta perheessä aiheuttaa vahinkoa myös lapsille.
  • Tarkkailu ja toiminnan rajoittaminen.
  • Perheessä sinun esimerkiksi odotetaan olevan ”tilivelvollinen” menemisistäsi ja tekemisistäsi puolisollesi etkä saa itse päättää asioistasi.
  • Vaatimukset tai pakottaminen toimimaan kuten toinen haluaa esimerkiksi väkivallalla uhkaamalla.
  • Eristäminen, esimerkiksi ihmissuhteisiin vaikuttamalla tai niistä kieltämällä.

”Syyttämällä minua ongelmista hän sai minut uskomaan olevani vastuussa tilanteesta ja näin ollen uskomaan, että huonosti kohtelu on kohdallani oikeutettua. Hän myös eristi minut uhkauksilla kotiin, jolloin en päässyt hakemaan tukea ystäviltäni. Tällöin hänen oli helppo kontrolloida minua. Tunsin itseni yksinäiseksi ja hylätyksi.”

Sivuilta löydät myös kuvauksen siitä mitä henkinen väkivalta ei ole. Kts.alla oleva linkki Mielenterveysseuran artikkeliin aiheesta.

mielenterveysseura.fi/henkinenvakivalta

Kansanterveysongelma

“Lähisuhde- ja perheväkivalta on kansanterveysongelma, joka koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokasta, kulttuurista, ikäluokasta ja sukupuolesta riippumatta. Lähisuhde- ja perheväkivallan tekijät ja uhrit ovat vanhempia, kumppaneita, lapsia, sukulaisia tai muita lähipiiriin kuuluvia ihmisiä. Koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille.

Ehkäisevä väkivaltatyö ja varhainen puuttuminen säästävät yhteiskunnan varoja sekä vähentävät inhimillistä kärsimystä. Suomessa kunnat ovat vastuussa ehkäisevän väkivaltatyön suunnittelusta ja tarvittavien palvelujen järjestämisestä kaikille väkivallan uhreille ja tekijöille sekä väkivallalle altistuneille.”

thl.fi/lahisuhde-perhevakivallan-ehkaisytyo

Lapsen kaltoinkohtelu

Lapsen kaltoinkohtelu on lapsen vanhempien ja muiden aikuisten toimintaa, joka vahingoittaa lasta henkisesti tai fyysisesti. Kun väkivaltaan puututaan mahdollisimman aikaisin, voidaan ehkäistä ongelmien kasaantumista ja pahentumista, sekä katkaista väkivallan kierre. Väkivallan kierre voi johtaa lapsen aikuistuttua siihen, että hän jatkaa itse omissa lähisuhteissaan samaa toimintamallia, josta hän on lapsena joutunut kärsimään.

Puuttumalla ja puhumalla lapsen kanssa väkivallasta ja väkivaltakokemuksista, sekä kertomalla oikeasta ja väärästä, estät väkivallan kierteen jatkumisen lapsen myöhemmässä elämässä ja hänen omassa aikuisuudessa.

Mitä on henkinen laiminlyönti?

“Toistuva henkinen / emotionaalinen laiminlyönti saa lapsen tuntemaaan itsensä arvottomaksi, ei-toivotuksi ja ei-rakastetuksi. Henkisellä laiminlyönnillä kuvataankin lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja vuorovaikutusta.

Poikkeava emotionaalinen vuorovaikutus voidaan jakaa viiteen kategoriaan:

  1. Vanhempi ei ole emotionaalisesti läsnä ja lapsen saatavilla. Vanhempi voi olla fyysisesti lapsen lähellä, mutta lapsen tunteita ja emotionaalisia tarpeita ei kuulla ja nähdä, lapsi on ikäänkuin näkymättömissä perheen arjessa. Taustalla voi olla vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia tai parisuhdeväkivaltaa, mutta myös vahva sitoutuminen työelämään, työn ulottuminen kodin piiriin erilaisten sähköisten viestimien kautta tai uupumus voivat aiheuttaa lapsen henkistä laiminlyöntiä.
  2. Vanhemman käsitys, suhtautuminen ja asenne lasta kohtaan on kielteinen. Lapseen kohdistuu vihamielisyyttä, halveksuntaa ja torjuntaa. Pientäkin lasta voidaan pitää pahana tai vanhempi voi tehdä lapsesta oman elämänsä vaikeuksien syntipukin.
  3. Vuorovaikutus lapsen kanssa on epäjohdonmukaista ja lapsen ikään nähden epäsopivaa. Lasta saatetaan ylisuojella tai lapsen oppimista ja uteliaisuutta rajoitetaan. Toisaalta lapsen voidaan myös odottaa toimivan tavalla, joka ei ole vielä hänen ikäiselleen mahdollista. Lapsi voidaan altistaa traumaattisille kokemuksille, kuten parisuhdeväkivallalle tai esimerkiksi aikuisen itsemurhayrityksille. Lapselle saatetaan myös kertoa asioista, jotka eivät ole hänen ikäiselleen sopivaa kuultavaa.
  4. Vanhemmat ovat kyvyttömiä tunnistamaan lapsen yksilöllisyyttä ja psykologisia rajoja. Lasta saatetaan käyttää toteuttamaan vanhemman omia henkisiä tarpeita tai vanhemmalta voi puuttua kyky erottaa lapsen todellisuus omista uskomuksistaan. Vanhempi voi myös liittää lapseen piirteitä ja ominaisuuksia, jotka kuvaavat häntä itseään tai jotakuta muuta.
  5. Vanhemmat ovat kyvyttömiä tukemaan ja turvaamaan lapsen sosiaalisia tarpeita ja pärjäävyyttä. Vanhempi ei esimerkiksi ymmärrä lapsen tarvitsevan erityisesti pikkulapsivaiheen jälkeen kontakteja ikäisiinsä lapsiin oppiakseen sosiaalisia taitoja. Vanhempien käyttäytyminen ja elämäntilanne voi myös johtaa siihen, että lapsi pakotetaan tai hän omaksuu ongelmallisen sosiaalisen käyttäytymisen malleja.”

turvakoti.net

Mitä on psykologinen kontrolli?

Psykologisella kontrollilla tarkoitetaan erityistä lapsen käyttäytymisen säätelyn muotoa. Monet narsismia lähi-ihmissuhteessa kokeneet ovat kertoneet narsistin/narsistisen ihmisen käyttävän surutta psykologista kontrollia omaa lasta kohtaan. Koska narsisti ei tunnista/tiedosta omaa käyttäytymistään, eikä sen vaikutuksia toisiin ihmisiin, ei hän kykene ymmärtämään kuinka haitallista hänen toiminta lapselle on.

Psykologista kontrollia käyttävä aikuinen pyrkii ohjaamaan ja kontrolloimaan lapsen käytöstä hänen ajatustensa ja tunteiden manipuloinnin kautta esimerkiksi syyllistämällä ja aiheuttamalla ahdistusta tai epäämällä rakkautta (”äiti/isä ei rakasta sinua jos käyttäydyt noin tyhmästi”).

“On todettu, että muutoin lämpimässä ja läheisessä lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa psykologisen kontrollin käyttö on erityisen haitallista lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle. “

turvakoti.net

Väkivallalle altistuminen

“Eläminen perheessä, jossa joku perheenjäsenistä käyttäytyy väkivaltaisesti, altistaa lapsen kaikille väkivallan haitallisille vaikutuksille. Vaikka väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen, saa väkivaltainen ilmapiiri aikaan pelkoa ja turvattomuutta sekä pitkään jatkuvana voi altistaa monille sairauksille.

Lapsi oppii usein myös itse ratkaisemaan ristiriitoja väkivallalla. Omien vanhempien käytösmallit ja tapa ratkaista ongelmia ja haasteita jäävät automaattisesti lapsen mieleen. Puuttuminen väkivaltaisessa kasvuympäristössä elävän lapsen tilanteeseen on välttämätöntä lapsen kehityksen turvaamiseksi.”

thl.fi/lapsetnuoretjaperheet-lahisuhde-perhevakivallan-ehkaisytyo

Kun aikuinen ei hyväksy väkivaltaa missään muodossa ja näyttää sen omalla toiminnallaan, opettaa hän lapselleen sen tärkeän seikan, ettei väkivaltaa tarvitse missään nimessä hyväksyä omissa lähi-ihmissuhteissaan. Nollatoleranssi väkivallan sietämisen suhteen tulisi olla itsestäänselvyys jokaiselle meistä.

Miten puhua asiasta narsistiselle vanhemmalle?

Henkistä väkivaltaa ja/tai psykologista kontrollia käyttävälle vanhemmalle tulee rauhallisesti kertoa kuinka haitallista hänen toimintansa on. Asiaa voi avata narsistiselle ihmisille hänen kauttaan, jotta hän mahdollisesti pystyisi ottamaan asiaa vastaan.

“Kun toimit ja sanot lapsellesi noin, lapsi voi alkaa alkaa pelkäämään sinua ja kokemaan ahdistusta ja hänen välittäminen sinua kohtaan voi vähentyä huomattavasti.”

Näin asiaa käsitellään narsistisen ihmisen omien haittojen kautta, ei toisten, mikä voi olla narsistiselle ihmiselle helpompaa käsitellä ja ymmärtää. Narsistisen vanhemman suoranaista syyttelyä ja haukkumista on hyvä välttää mahdollisuuksien mukaan. Näin vältytään narsismin aiheuttamalta välittömältä puolustusreaktiolta, joka on toisen syyttely  ja oman toiminnan puolustaminen.

Pyri kertomaan narsistiselle vanhemmalle henkisestä väkivallasta ja sen vaikutuksista lapseen mahdollisimman neutraalisti ja rauhallisesti. Jos huomaat, ettei aikuinen ole kykeneväinen ottamaan informaatiota vastaan hae välittömästi apua ulkopuolisilta, kunnallisilta ja yksityisiltä tahoilta.

Mistä apua narsistin uhrille?

Linkit tärkeisiin asiakirjoihin

Istanbulin sopimus. Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston yleissopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Sopimus tuli Suomessa voimaan 1. elokuuta 2015.

Lähisuhde- ja perheväkivalta rikoslaissa. Lähisuhde- ja perheväkivallasta säädetään oikeusministeriön vastuulla olevassa rikoslaissa. finlex.fi/laki