Narsismi ja lasten huolto-oikeudenkäynnit

Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuus riitoihin.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tavallisesti vain itse sen jälkeen huonompaan asemaan.

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan.

Narsistin kanssa parisuhteessa ollut henkilö on tavallisesti kokenut ja käynyt läpi hyvin vaikeita asioita. Vaikka oikeudenkäynnin aikana vaikeat asiat palautuisivat mieleen ja aiheuttaisivat esimerkiksi ahdistusta ja vihaa, on näiden kokemusten ja tunteiden siirtäminen syrjään tärkeää, jotta pystyy oikeudenkäynnin aikana keskittymään lapsen asioihin.

Huomio lapsen parhaassa

Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan. Pennanen sanoo myös toisen nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

Lapsen oikeudet

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa.

Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

Suomalaisen psykiatrin Ben Furmanin mukaan se, että lapsella on edes yksi turvallinen ja rakastava aikuinen lähellään suojaa lasta ja hänen psyykkistä kehitystään. (Furman. Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. 2017. Lyhytterapia-instituutti.)

Ammattilaisen taito kohdata narsismia

Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.

Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä.

Ammattilaisen henkilökohtainen kokemus narsismista tuo työskentelyyn korvaamatonta hyötyä.

Yksityisen sektorin puolella on esimerkiksi erittäin päteviä ammattilaisia, jotka tunnistavat näitä piirteitä. Tämän vuoksi heidän apuaan ja tieto taitoaan tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.