Narsismia vai ei?

Erilaiset temperamenttityypit ja elämänkriisit

Jokaisella meistä on oma tietynlainen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne). Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Elämän kriisitilanteet; ero, työpaikan menettäminen tai lasten kasvatukseen liittyvät haasteet voivat muovata käyttäytymistämme merkittävästi normaalista poikkeavaksi. Ne kuuluvat osaksi elämää, eikä ole merkki persoonallisuushäiriöstä. Narsismia ei tule sekoittaa näihin hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäsiin toimintatapoihin.

Kriisitilanteisiin liittyvä itsekäs ajattelu ja toiminta muovautuvat pehmeämmiksi, kun vaikea tilanne on ohi. Narsistisessa käyttäytymisessä haitallinen tapa ajatella, sekä toimia jatkuvat ja myös toistuvat säännöllisesti.

Psykiatri ja psykoterapeutti Stenberg pohti Psykoterapiakeskus Vastaamolla vuonna 2016 pitämällään luennolla, että teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi, sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. Tuossa haastavassa lapsuuden ja nuoren aikuisuuden rajamaastossa ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämässä tapahtuvissa kriiseissä.

Tunnista persoonallisuushäiriö

Jos ihmisen haastava, vaikea, joustamaton, sekä hänen omasta kulttuuristaan poikkeava tapa toimia tuottaa hänelle itselleen ja häntä lähellä eläville henkilöille jatkuvia ongelmia ja haittoja, on hyvin mahdollisesti kyseessä jokin personaallisuushäiriö, eikä pelkkä yksittäinen outo tapa toimia.

Henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja ajautuu toistuvasti riitoihin ihmisten kanssa, lukien mukaan työpaikan.

Usein persoonallisuushäiriöihin kuuluvat toistuvat rikokset ja hyvin mahdollisesti päihdeongelma tai esimerkiksi peliriippuvuus. Myös huomion hakeminen keinoilla millä tahansa on yleistä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsistityyppistä käyttäytymistä voitaisiin kuvata janan avulla. Kuvittele jana nollasta kymmeneen. Nolla-päädyssä on äärimmäisen kiltti ja huomaavainen henkilö ja luvun kymmenen päädyssä taas kylmä, vakavia henkirikoksia ja muita julmuuksia tehtaileva psykopaatti.

Näiden kahden, kiltin ja psykopaatin väliin mahtuu lukematon määrä erivahvuisella itsetunnolla ja itsekkyydellä varustettuja henkilöitä. Kun ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö on itsekkyys hyvin voimakasta. Janalla sen voisi kuvailla olevan ylöspäin luvusta seitsemän.

Jokaisen ihmisen kohdalla on mukana vielä kaikkien erilaiset persoonapiirteiden vivahteet. Niin kuin tiedämme, ihminen on yksilö. Samaan muottiin ei mahdu kahta täysin samanlaista tässäkään tapauksessa.

Diagnoosin tekee psykiatri

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi lääkäri, psykiatri.

Psykiatrin on kuitenkin hyvä kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, niitä jonka kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa olleen henkilön tietoa ja kokemusta ei yhtä hyvin korvaa mikään muu tieto. Läheisten tiedoista voi hyötyä lopulta myös narsisti itse, jos hän pystyy myöntämään sekä ymmärtämään itsessä olevia puutteita, joiden eteen on hyvä alkaa työskentelemään.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita, on mahdollisen diagnoosin tekeminen hyvä jättää lääkärin tehtäväksi. Näin ollen omat voimavarat voi kohdistaa itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Omien kokemusten todentamiseksi ei tarvitse toisen ihmisen mahdollista narsismin diagnosointia.

Se mitä ihminen itse on kokenut ja tuntenut on hänelle itselleen aina totta.