Erilaiset temperamenttityypit

Jokaisella meistä on oma tietynlainen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne). Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Elämän kriisitilanteissa; erossa, työpaikan menettämisessä, lasten kasvatukseen liittyvissä haasteissa tms. voimme käyttäytyä tavalla, joka ei ole meille normaali tapa toimia. Se kuuluu osana elämäämme, eikä ole merkki persoonallisuushäiriöstä.

Teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. (J-H. Stenberg, Persoonallisuushäiriöt -luento, Vastaamo 2016)

Ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista teini-iässä, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämässä tapahtuvissa kriiseissä.

 

Tunnista persoonallisuushäiriö

Jos ihmisen haastava, vaikea, joustamaton, sekä hänen omasta kulttuuristaan poikkeava tapa toimia tuottaa hänelle itselleen ja häntä lähellä eläville henkilöille jatkuvia ongelmia ja haittoja, on hyvin mahdollisesti kyseessä jokin personaallisuushäiriö, eikä pelkkä yksittäinen outo tapa toimia.

Henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja ajautuu toistuvasti riitoihin ihmisten kanssa, lukien mukaan työpaikan.

Usein persoonallisuushäiriöihin kuuluvat toistuvat rikokset ja hyvin mahdollisesti päihdeongelma tai esimerkiksi peliriippuvuus. Myös huomion hakeminen keinoilla millä tahansa on yleistä.

 

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsistityyppistä käyttäytymistä voitaisiin kuvata janan avulla. Kuvittele jana nollasta kymmeneen. Nolla-päädyssä on äärimmäisen kiltti ja huomaavainen henkilö ja luvun kymmenen päädyssä taas kylmä, vakavia henkirikoksia ja muita julmuuksia tehtaileva psykopaatti. (Narsistien uhrien tuki ry, luento narsismista selviytymiseksi, 2016, Helsinki)

Näiden kahden, kiltin ja psykopaatin väliin mahtuu lukematon määrä erivahvuisella itsetunnolla ja itsekkyydellä varustettuja henkilöitä. Kun ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö on itsekkyys hyvin voimakasta. Janalla sen voisi kuvailla olevan ylöspäin luvusta seitsemän.

Jokaisen ihmisen kohdalla on mukana vielä kaikkien erilaiset persoonapiirteiden vivahteet. Niin kuin tiedämme, ihminen on yksilö. Samaan muottiin ei mahdu kahta täysin samanlaista tässäkään tapauksessa.

 

Diagnoosin tekee psykiatri

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi lääkäri, psykiatri.

Psykiatrin on kuitenkin hyvä kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, niitä jonka kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa olleen henkilön tietoa ja kokemusta ei yhtä hyvin korvaa mikään muu tieto. Läheisten tiedoista voi hyötyä lopulta myös narsisti itse, jos hän pystyy myöntämään sekä ymmärtämään itsessä olevia puutteita, joiden eteen on hyvä alkaa työskentelemään.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita, on mahdollisen diagnoosin tekeminen hyvä jättää lääkärin tehtäväksi. Näin ollen omat voimavarat voi kohdistaa itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omien kokemusten todentamiseksi ei tarvitse toisen ihmisen mahdollista narsismin diagnosointia.

Se mitä ihminen itse on kokenut ja tuntenut on hänelle itselleen aina totta.