Diagnoosiin tarvitaan viisi kohtaa

Narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosiin tulee henkilöllä olla vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista:

  1. Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
  2. Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
  3. Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
  4. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä
  5. Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
  6. Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen, kokee että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
  7. Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
  8. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
  9. Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu kansainväliseen ICD-10 -tautiluokitusjärjestelmään. Tässä järjestelmässä narsistista persoonallisuushäiriötä ei erillisenä omana luokkana ole, vaan se mainitaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Yhdysvalloissa käytössä olevassa DSM-5 –tautiluokituksessa narsistinen persoonallisuushäiriö diagnoosi on olemassa.

Vaikka löytäisit ylläolevista kohdista tuttuja piirteitä itsessä tai toisessa, muistathan, että vain lääkäri voi tehdä virallisen diagnoosin.

Diagnoosia tehdessä otetaan huomioon myös paljon muuta, kuin yllämainitut piirteet. Asiakkaan perusteellinen ja strukturoitu haastattelu, elämäntilanteen ja menneisyyden huomiointi, sekä läheisten kanssa keskustelu ovat osa diagnosointia.

Epävakaassa ja huomionhakuisessa persoonallisuushäiriössä on paljon samankaltaisia käyttäytymisen piirteitä kuin narsistisessa persoonallisuushäiriössä. Diagnoosin varmistuminen vaatii usein pitkäaikaista seuraamista.

Lähde:

Psykiatria. Lepola, Koponen, Leinonen, Joukamaa, Isohanni & Hakola. Sanoma Pro Oy. 2008.