Kymmenen hyödyllistä vinkkiä persoonallisuushäiriöistä kärsivien läheisille

Jotta persoonallisuushäiriöstä kärsivien ja heidän perheenjäsenten ja rakkaiden elämä olisi helpompaa, on hyvä tietää mitkä toimintatavat ovat hyödyllisiä ja mitkä taas eivät.

On hyvin tavallista että ihmiset, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivät, kuin heidän lähellä elävät henkilöt toistavat samaa kaavaa keskusteluissaan, sekä toiminnoissaan, eikä niillä ole saatu toivottua tulosta, helpotusta tai ratkaisuja. Usein nämä ihmiset kokevat suurta keinottomuuden ja turhautumisen tunnetta, joka heijastuu herkästi vaikeuksina moniin elämän eri osa-alueisiin.

Persoonallisuushäiriöt voivat olla väärinymmärrettyjä, sekä alidiagnosoituja.  Suurin tietämys henkilön persoonallisuushäiriön ilmentymisestä, sekä niistä aiheutuneista ilmiöistä voi olla henkilöillä, jotka ovat eläneet lähi-ihmissuhteessa persoonallisuushäiriöstä kärsivän kanssa.

Syynä tähän se, että persoonallisuushäiriöt näyttäytyvät voimakkaimmin juuri sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa ja vahvimmin lähi-ihmissuhteissa. Parisuhteessa, perheen sisällä ja niiden henkilöiden kesken, jonka lähellä persoonallisuushäiriöstä kärsivä henkilö viettää suurimman osan ajastaan.

Miten persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön lähellä elävän kannattaa siis toimia, auttaakseen itseään, sekä myös persoonallisuushäiriöstä kärsivää selviämään raskaista, usein toistuvista vaikeista ja haastavista tilanteista?

Kymmenen tärkeää toimintatapaa

1. Loputtomat väittelyt

Huomatessasi keskustelun kiertävän kehää ja toistaessaan samaa kaavaa on aika lopettaa. Väittely tai riita ei suurella todennäköisyydellä tule ratkaistuksi, tai edes päättymään.

Jotta keskustelut eivät loputtomasti kiertäisi samaa kehää, vältä väittelyjä, asioiden jatkuvaa toistelua ja inttämistä, selittelyä, sekä puolustelua.

Poistu tilanteesta esimerkiksi kertomalla ottavasi aikalisän. Poistuessasi korosta, että tästä on hyötyä molemmille. Molemmat saavat omaa aikaa rauhoittua ja kerro jatkavasi keskustelua vasta, kun tilanne on rauhoittunut.

Vältä provosointia. Pyri puhumaan rauhallisesti ja rauhoittelemaan itseäsi.

2. Älä hukkaa keskustelun punaista lankaa

Muistuta itseäsi aiheesta, josta alunperin olit keskustelemassa.

Älä anna toisen dramaattisen käytöksen ohjata ajatuksiasi väärään suuntaan. Erityisesti sääliä tuntiessa on muistutettava itseä esimerkiksi niistä vaikeista asioista, joita todella on toistuvasti tapahtunut.

Pidä mielessä omat tärkeät elämänarvosi ja ajatukseksi oikeasta ja väärästä. Älä hukkaa niitä keskustelun saatossa. Luota omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi, näin pystyt välttämään manipuloiduksi tulemista.

3. Selvitä asioiden todenperä

Jos kohtaat asioita, tai väitteitä, jotka tuntuvat uskomattomilta ja aiheuttavat sinulle vahinkoa selvitä asioiden todellinen laita. Vältä toimimasta hetken mielijohteesta, tunteiden ollessa voimakkaina.

Muista myös, että kaikkia asioita/väitteitä emme aina pysty selvittämään. Anna itsellesi lupa päästää irti haitallisista ja jopa mahdottimalta tuntuvilta ajatuksilta.

4. Pitkään jatkuneissa kärjistyneissä konfliktitilanteissa ota aikalisä

Irrottaudu hetkeksi. Välimatka, sekä aika auttavat usein tunteita tasaantumaan, ajattelemaan selkeämmin ja kuulemaan paremmin omia ajatuksia ja tunteita, niin kuin myös muidenkin.

5. Aseta omat rajat

Rajat ovat sääntöjä, joiden tarkoitus on suojella huonolta kohtelulta. Rajat auttavat tiedostamaan myös oman toiminnan rajoja.

Rajat on hyödyllistä määritellä sekä itselle, että tarvittaessa muille. Rajat määrittelevät sen, miten sinua saa kohdella ja puhutella ja miten toimit, jos joku yrittää ylittää rajasi.

Hälytysmerkkinä siitä, jos joku yrittää ylittää rajojasi on mm. oma paha, outo, ahdistunut tai jännittynyt olo.

Rajoista tiukasti kiinni pitäminen on yhtä tärkeää, kuin niiden asettaminen ja olemassaolo. Tässä onnistuaksesi voit miettiä etukäteen miten tulet toimimaan, jos rajojasi ei kunnioiteta, tai jos ne ovat jatkuvasti uhattuna.

6. Ota vastuu omista teoista ja tunteista

Muistathan, että voimme vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseemme, emme muiden.

Muistuta itseäsi niistä asioista, joista todella olet vastuussa omassa elämässäsi. Muistuta itseäsi myös siitä, ettet ole vastuussa toisten ihmisen teoista, eikä sinun tarvitse selvitellä tai ratkoa toisten aiheuttamia ongelmia.

Jokainen on itse vastuussa omista teoistaan.

7. Etsi tukea ja apua

Etsi tukea henkilöiltä, jotka ovat kokeneet samaa. Esimerkiksi erilaisissa vertaistukiryhmissä saadaan usein tunne hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta.

Moni jännittää terapiaan hakeutumista ja asioiden avaamista ammattilaiselle. On jo hyvin tavallista, että ihmiset ovat hankkineet itselleen liikuntaan liittyvän personal trainerin, jotta saisi treenattua fyysistä kuntoaan paremmaksi ammattilaisen avuin.

Terapiassa terapeutti auttaa asiakasta vahvistamaan mieltä ja ymmärtämään paremmin itseään, sekä omaa toimintaa. Omia käyttäytymis-/ ja ajatusmalleja voi myös harjoitella muovaamaan toivomaansa suuntaan terapian avulla. Terapia on turvallinen paikka keskustella vaikeistakin asioista.

8. Huomioi lasten hyvinvointi

Mieti lasten etua; mikä on heille parasta kasvun ja mielenterveyden kannalta? Perheissä on hyvä muistaa, että molemmat vanhemmat ovat tavallisesti yhtä tärkeitä lapsille. Jos huomaat lapseen kohdistuvaa väkivaltaa missään muodossa, henkisessä, fyysisessä tai seksuaalisessa, tulee lastensuojeluilmoitus tehdä viipymättä.

Lapsen näkemä vanhempien välinen väkivalta on aina lapselle henkisen väkivallan kokemus. Aikuisen tulee suojata lasta väkivaltakokemuksilta.

9. Pidä huolta itsestäsi

Joillakin ihmisillä voi olla taipumusta ihmissuhteisiin/parisuhteisiin, jossa on ikään kuin hoivaajan roolissa narsistisen, antisosiaalisen, psykopaattisen tai hyvin dramaattisen persoonan kanssa.

Mieti ja kysy itseltäsi:
  • Miksi olen tässä ihmissuhteessa?
  • Onko tämän ihmissuhteen roolit edes lähellekään tasapainossa?
  • Mitä saan tästä?
  • Olenko onnellinen?
  • Onko minulla oikeus tavoitella onnellisuutta ja mitä onnellisuus minulle itse asiassa tarkoittaa?
  • Mitä pientä voisin tehdä jopa tänään tai huomenna lisätäkseni hiukan omaa onnellisuutta ja hyvää oloa?

10. Terve itsekkyys

Terve itsekkyys on täysin eri asia, kuin äärimmäisen itsekäs ja muita vahingoittava itsekäs käytös.

Terveesti itsekäs henkilö on tietoinen omista voimavaroistaan, rajoistaan ja siitä, mitä hän jaksaa ja on valmis tekemään. Terveesti itsekäs henkilö tietää, että hänen on ensin huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaa pitää huolta muistakin.

Huolehdi itsestäsi! Työskentele oman hyvinvointisi eteen ja suuntaa energiasi asioihin, joista saat voimaa ja hyvän, sekä iloisen mielen.

Lähteet:

Out of the fog- helping family members & loved-ones of people who suffer from personal disorders- nettisivut, www.outofthefog./ , 23.9.2016

Epäiletkö olevasi narsisti?

Pystytkö vastaanottamaan kritiikkiä ja rakentavaa palautetta ilman, että ajattelet syyn olevan aina kaikissa muissa, kuin sinussa? Pohditko usein omaa osuuttasi ongelmien syntyyn ja niiden kehittymiseen?

On tyypillistä, että narsisti oikeuttaa itselleen kaikki tekonsa. Narsisti syyttää tavallisesti muita teoistaan, olipa kyse sitten pienistä tai suurista tapahtumista tai asioista. Tätä ilmiötä kutsutaan narsistiseksi peilaamiseksi.

Narsistinen persoonallisuushäiriö estää tunnistamasta ja näkemästä omaa toimintaa ja toiminnan seurauksia niin itselle, kuin muille. Narsistin itsereflektiokyky on siis hyvin heikko. Tämän vuoksi epäily narsistisesta persoonallisuushäiriöstä itsen kohdalla on yleensä turhaa.

On kuitenkin hyvin yleistä, että narsistin kanssa lähisuhteessa oleva pohtii omaa mahdollista narsismiaan narsistisen henkilön yleisesti käyttämän syyllistämisen, sekä manipuloinnin vuoksi.

Kyky tuntea empatiaa

Pystytkö asettumaan aidosti sinulle läheisen ja tärkeän ihmisen asemaan ja kuvittelemaan miltä hänestä tuntuu esimerkiksi silloin, jos hän on menettänyt jonkun hänelle rakkaan ihmisen? Pystytkö myötäelämään läheisen ihmisen surussa tai menetyksessä? Oletko tuntenut aitoa iloa jos joku sinulle tärkeä ihminen on onnistunut jossain hänelle merkittävässä asiassa?

Jos vastasit edellisiin kyllä, sinulla on kyky tuntea empatiaa ja pystyt asettumaan muiden ihmisten asemaan.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ihmisellä empatiataidot ovat tutkitusti puutteelliset tai ne voivat puuttua kokonaan, tämä näkyy usein narsistin toiminnassa myös hänen omia lapsiaankin kohtaan. Tutkimuksissa on myös todettu, että vaikka narsisti tuntisikin empatiaa hän valitsee jättää sen käyttämättä.

Empatiakyvyn ollessa puutteellinen ihminen toimii itsekkäästi, vain omaa etuaan ja parastaan ajaen.

Tunteiden näytelmä

Narsistinen persoonallisuushäiriö ei vaikuta ihmisen älykkyyteen, vaikka sosiaaliset-/ ja tunnetaidot ovatkin vähäisiä tai hyvin pinnallisia.

Narsisti tietää yleensä kuinka toimia, jotta käyttäytymisen katsottaisiin olevan ihailtavaa, hyväksyttävää ja normaalia.

Narsisti oppii muilta miten empatiaa vaativissa tilanteissa on hyvä toimia ja sanoa. Tunnekokemus on silti hyvin erilainen (puutteellinen/vajaa), kuin aidosti empatiaa tuntevan.

Sanotaan, että terapiasta voi olla vain haittaa, koska narsisti oppii terapiasta lisää manipulointikeinoja, ymmärrettyään kuinka hänen odotetaan suhtautuvan ja kohtelevan muita ihmisiä.

He väittävät minua narsistiksi

Jos useat, siis useat läheisesi toistuvasti, pitkällä aikavälillä, kertovat sinulle, että sinussa on narsistisia piirteitä on ne hyvä ottaa vakavasti.

On rohkeaa osata ottaa vastaan ikävältäkin tuntuvaa palautetta ja pysähtyä hetkeksi pohtimaan mistä kommentit johtuvat? Miksi kuulen niitä toistuvasti ja mistä voisin saada selville onko kommenteissa todella perää?

Läheisten sanojen ohittamisen sijaan on hyödyllistä kysyä häneltä, sekä itseltä, miksi hän ajattelee sinusta niin? Mikä tekemisissäsi ja sanomisissasi on ollut mahdollisesti niin loukkaavaa, että hän kutsuu sinua narsistiksi?

Miten hän toivoisi sinun toimivan vastaisuudessa? Miten sinä taas toivoisit hänen toimivan tulevaisuudessa? Miten hän voisi auttaa sinua onnistumaan ja miten sinä voisit auttaa häntä? Ovatko toiveenne sellaisia, joita toteuttamalla teidän ei tarvitsisi unohtaa omia tarpeita ja toiveita?

Vaikka läheisesi väittämät sinusta tuntuisivatkin erittäin epätodellisilta, voi kuitenkin yrittää kokeilla toisenlaista tapaa toimia ja katsoa mitä sen jälkeen tapahtuu.

Läheisesi ollessa otettu esimerkiksi huomaavaisuudestasi tai ystävällisyydestäsi voi se vaikuttaa omaankin elämääsi positiivisesti. Jos antaa, voi saada takaisinkin. Jos vain ottaa,  seuraukset itselle ja omiin tärkeisiinkin ihmissuhteisiin ovat lopulta hyvin negatiiviset.

Oletko onnistunut enemmän säilyttämään ihmissuhteitasi vai menettämään niitä? Tapa jolla olet toiminut on tuonut sinut tähän. Halutessasi parantaa ja nauttia ihmissuhteistasi, kuuntele mitä läheisilläsi on sinusta sanottavaa ja ota huonolta tuntuva palaute vastaan sillä mielin, että tässä asiassa voit vielä kehittyä ja oppia. Älä turhaan häpeä, kukaan ei ole mestari kaikessa.

Terapia on hyvä apu uudenlaisen, itseä ja omia ihmissuhteita parantavan käyttäytymisen ja ajattelumallin opettelemiseen, sekä omaksumiseen. Älä epäröi hakea itsellesi ammattiapua, sinulla on oikeus siihen.

Katso Narsismi.info sivuille listattuja narsismi-testejä täältä! Ne antavat hyvää suuntaa omasta ja läheisesi ajattelutavast,a sekä persoonatyypistä.

Lähteet:

After narcissist abuse- verkkosivut, ”Characteristics of a Victim of a Narcissistic Abuser”, 30.5.2016.

Narsismin uhrien tuki ry:n verkkosivut, ”Narsistin moraalikäsitys ja omatunto”, 30.5.2016.

Psychology today-verkkolehti, ”Six sure signs of narcissism”, 30.5.2016.

Stenberg J-H. Persoonallisuushäiriöt koulutusmateriaali. Psykoterapiakeskus Vastaamo. 12.3.2016.

Auttavia tahoja

Narsismi.info

Narsismi.infon asiantuntijat ovat lähisuhdeväkivaltaa ja narsismia tuntevia kokeneita sosiaali- ja terveysalan psykoterapia/terapiakoulutettuja ammattilaisia.

Asiantuntijamme tarjoavat terapiapalveluja pääkaupunkiseudulla, sekä myös etäterapiaa.

Asiantuntijoiden yhteystiedot löydät täältä!

Narsismin uhrien tuki ry

Narsismin uhrien tuki ry tarjoaa vertaistukiryhmiä useilla eri paikkakunnilla. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki apua tarvitsevat narsismin uhrit.

Vertaistukiryhmissä ihmiset, joilla on samanlaisia kokemuksia narsismista, voivat antaa toisilleen tukea, jakamalla kokemuksiaan ja tukemalla toisiaan elämässä eteenpäin. Vertaistuki ei korvaa ammattimaista terapiaa.

Katso lisätietoja vertaistukirymistä täältä!

Ensi- ja turvakotien liitto

Pelkäätkö kotonasi itsesi ja/tai lastesi turvallisuuden puolesta? Eikö sinulla ole turvallista paikkaa minne mennä?

Turvakodit vastaanottavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita. Useimmat turvakodit ovat avoinna ympäri vuorokauden. Voit soittaa turvakotiin aina, kun koet väkivaltaa tai sen uhkaa läheisessä ihmisusuhteessasi.

Katso Ensi- ja turvakotien liiton yhteystiedot täältä!

Fin Fami – Mielenterveysomaisten keskusliitto

Fin Fami- Mielenterveysomaisten keskusliitto tarjoaa apuaan ja tukeaan, mm.vertaistukiryhmiä ihmisille, joiden läheiset ovat sairastuneet psyykkisesti.

Fin Famin nettisivuille täältä!

Mielenterveystalo.fi

Kaivatessasi elämääsi muutosta ja helpotusta tai halutessasi tutustua paremmin itseesi tarjoaa Mielenterveystalo.fi työkaluja useilla erilaisilla omahoito osioilla.

Tarjolla on omahoito-ohjelmia esimerkiksi: onnellisuuden arvioimiseen arjessa, tärkeiden asioiden huomaamiseen omassa elämässä, turhan huolehtimisen ja vatvomisen vähentämiseksi sekä muutokseen valmistautumiseen elämässäsi.

Työkaluja mielen hyvinvointiin –omahoidon osioita voit tehdä itsenäisesti tai ammattilaisen kanssa.

Katso työkaluja mielen hyvinvointiin täältä!

Miessakit ry

Miessakit ry:n tarkoitus on huolehtia miesten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Yhdistyksen toiminta on jaettu kolmeen päälohkoon, jotka ovat Tuki- ja vertaistoiminta, Koulutus- ja kehittämistoiminta, sekä Vaikuttamistoiminta.

Tuki- ja vertaistoiminta. Miehille suunnattu tuki- ja vertaistoiminta on hyvinvointia ylläpitävää, ongelmia ja niiden negatiivisia vaikutuksia ennaltaehkäisevää, sekä kriiseistä selviytymistä tukevaa ammatillista ja vapaaehtoispohjaista miestyötä.

Toimintamutoja:

  • Erosta elossa, joka tukee ja opastaa miehiä ero-ongelmien käsittelyssä ja niistä selviämisessä.
  • Lyömätön Linja, joka on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Asiakkaaksi voivat hakeutua kaikki henkistä tai fyysistä väkivaltaa seurustelukumppaniaan, puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään kohtaan käyttäneet miehet, sekä myös miehet, jotka pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa tai haluavat arvioida omaa ja perheensä avun tarvetta.
  • Väkivaltaa kokeneet miehet -toiminta tarjoaa apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kotona tai kadulla kokeneille miehille.
  • Isyyden Tueksi / ISÄluuri, Toiminnan tarkoituksena on saattaa nykyaikainen isyys kuulluksi, näkyväksi ja osallistuvaksi.

Katso lisää: miessakit.fi

Monika-Naiset liitto ry

Monika-Naiset liitto ry on naisten järjestö, joka auttaa maahanmuuttajataustaisia naisia. Liitto parantaa naisten asemaa Suomessa.

Vain naisille tarkoitettu Turvakoti Mona tarjoaa kriisiapua ja turvallista asumista. Voit soittaa päivystävään puhelimeen 045 6396 274 mihin aikaan tahansa (24h).

Kriisikeskus Monikan maksuton auttava puhelin 0800 05058 on tarkoitettu kaikille väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille.

Lisätietoja: monikanaiset.fi

Naisten Linja

Tarvitsetko neuvontaa, ohjausta tai tukea henkisen tai fyysisen väkivallan pelkoon, uhkaan tai kokemiseen?

Naisten Linja on valtakunnallinen, maksuton puhelinlinja, joka tarjoaa apuaan naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.

Katso Naisten Linjan palvelut täältä!


Nollalinja

Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset ja viranomaiset, jotka tarvitsevat neuvoja asiakastyöhönsä.

Nollalinjalla päivystävät koulutetut ja kokeneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Nollalinjan päivystäjien kanssa voit keskustella suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Nollalinjalla voit kertoa tilanteestasi, kokemuksistasi ja peloistasi luottamuksellisesti. Päivystäjillä on vaitiolovelvollisuus. Sinun ei ole pakko kertoa nimeäsi eikä päivystäjä saa tietää puhelinnumeroasi. Soitto Nollalinjalle ei myöskään näy puhelinlaskusi erittelyssä.

p. 080 005 005. Suomesta soitettaessa puhelut Nollalinjalle ovat ilmaisia.

Ulkomailta soitetut puhelut maksavat operaattorin mukaisen maksun. Ulkomailta soitettaessa Nollalinjan puhelinnumero on +358 80 005 005.

Jos Nollalinjalla on ruuhkaa ja päivystäjät ovat varattuja, voit soittaa milloin tahansa uudelleen.

Oikeusapu

Kaipaatko tietoa oikeusavusta ja sen myöntämisperusteista?

Yhteystiedot oikeusapuun täältä!

RIKU – Rikosuhripäivystys

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa muun muassa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.

Rikosuhripäivystys
116 006
Suomeksi ma–pe klo 9–20
sekä ruotsiksi ma-pe klo 12–14

Juristin puhelinneuvonta
0800 161 177
Ma–to klo 17–19

Lisätietoja: riku.fi

Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Raiskauskriisikeskus Tukinainen antaa tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville.

Kriisipäivystys seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneille, puh. 0800-97899. Ma-to klo 9-15, viikonloppuna ja pyhinä sekä niiden aattoina klo 15-21. Ei perjantaisin.

Juristipäivystys, seksuaalista väkivaltaa ja/tai hyväksikäyttöä kokeneille, puh. 0800-97895. Ma-to klo 13-16.

Lisätietoja: tukinainen.fi