Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuusriitoihin. Tutkimus on osoittanut patologisiin huoltoriitoihin osallisten vanhempien olevan narsistisempia, empatiakyvyttömämpiä, itsekeskeisempiä ja kyvyttömämpiä käsittelemään haastavia ja jännittyneitä vuorovaikutustilanteita.

Myös vieraannuttamisen on osoitettu olevan yhteydessä narsismiin sekä empatiakyvyttömyyteen.

Huoltoriitojen pitkittäminen erityisesti silloin, jos narsistinen henkilö on tullut jätetyksi voi olla vastareaktio, kosto entiselle kumppanille hylätyksi ja jätetyksi, sekä loukatuksi tulemisesta. Empatiakyvyttömyys ja toisen asemaan asettumisen taidon puuttuminen aiheuttavat sen, ettei narsistinen ihminen ymmärrä teoillaan olevan merkitystä oman lapsenkin hyvinvointiin.

Huoltoriitojen pitkittyminen on raskas prosessi, joka aiheuttaa ei-narsistiselle vanhemmalle monenlaisia haasteita. Epävarmuus, turhautuminen, ahdistus, pelko ja pitkittynyt stressi ovat tavallisimpia terapia-vastaanotolla kohtaamiamme haasteita. Nämä ihmiset tarvitsevat saada jaksamisensa avuksi mahdollisimman hyvää ja riittävää tukea.


Suosittelemme asianajajan apua mm. vaativien lasten huoltajuutta, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien asioiden hoitamiseen, sekä väkivalta ja seksuaalirikoksiin.

Katso lisätietoja Asianajotoimisto Hippi & Kallaskarin palveluista täältä!


Oikeudenkäynti narsistisen henkilön kanssa

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan. Pennanen sanoo toisen vanhemman nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin. Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tämän jälkeen tavallisesti itse huonompaan asemaan. Haastavat tunteet on järkevä siirtää syrjään oikeudenkäynnin ajaksi, jotta pystyy keskittymään paremmin lapsen asioihin.

Edesmennyt asianajana Markku Salo pohti kirjassaan Varo narsistia narsistien olevan merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, koska narsistit käyttävät eri viranomaistahoja, etenkin tuomiostuinta, alistamisen ja vallankäytön välineenä – usein entisiä kumppaneitaan ja lapsiaan kohtaan.

Salo moittii kirjassaan viranomaisia ja tuomioistuinta liiallisesta narsistin suojelemisesta ja kehottaa suojelemaan ennen kaikkea lapsia ja narsistin uhreja.

Huomio lapsen parhaassa

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa.

Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

Suomalaisen psykiatrin Ben Furmanin mukaan se, että lapsella on edes yksi turvallinen ja rakastava aikuinen lähellään suojaa lasta ja hänen psyykkistä kehitystään.


Lähteet:

Furman Ben. Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Lyhytterapia-instituutti. 2017.

Häkkänen-Nyholm Helinä. 100 kysymystä narsismista. Readme.fi. 2018.

Kiviniemi Jenni. Hyvästit narsistille – Tervetuloa oma elämä. Kirjapaja. 2020.

Salo Markku. Varo narsistia. WSOY. 2009.