Narsismi ja lasten huolto-oikeudenkäynnit

Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuus riitoihin.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tavallisesti vain itse sen jälkeen huonompaan asemaan.

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan.

Narsistin kanssa parisuhteessa ollut henkilö on tavallisesti kokenut ja käynyt läpi hyvin vaikeita asioita. Vaikka oikeudenkäynnin aikana vaikeat asiat palautuisivat mieleen ja aiheuttaisivat esimerkiksi ahdistusta ja vihaa, on näiden kokemusten ja tunteiden siirtäminen syrjään tärkeää, jotta pystyy oikeudenkäynnin aikana keskittymään lapsen asioihin.

Huomio lapsen parhaassa

Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan. Pennanen sanoo myös toisen nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

Lapsen oikeudet

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa.

Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

Suomalaisen psykiatrin Ben Furmanin mukaan se, että lapsella on edes yksi turvallinen ja rakastava aikuinen lähellään suojaa lasta ja hänen psyykkistä kehitystään. (Furman. Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. 2017. Lyhytterapia-instituutti.)

Ammattilaisen taito kohdata narsismia

Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.

Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä.

Ammattilaisen henkilökohtainen kokemus narsismista tuo työskentelyyn korvaamatonta hyötyä.

Yksityisen sektorin puolella on esimerkiksi erittäin päteviä ammattilaisia, jotka tunnistavat näitä piirteitä. Tämän vuoksi heidän apuaan ja tieto taitoaan tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Narsismia vai ei?

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat vaikeita riitatilanteita ja ongelmia erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa (ihmissuhteissa ja esim.työpaikalla).

Ekstrovertti, introvertti vaiko narsisti?

Jokaisella meistä on ainutlaatuisen yksilöllinen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne), joka määräytyy geneettisesti jo raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Temperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sensitiivisyys, sosiaalisuus, joustavuus, mieliala ja sopeutumiskyky. Piirteet voidaan jakaa myös ekstrovertteihin ja introvertteihin.

Ekstroverteille on tyypillistä elämys- ja jännityshakuisuus. He ovat seurallisia, vilkkaita ja aktiivisia. Introvertit ovat rauhallisia ja päätöksiään harkitsevia. Introvertit välttävät ottamasta turhia riskejä ja viihtyvät yksin.

”Temperamentti määrää, miten helposti ihminen suuttuu, muttei sitä mitä hän suuttuessaan tekee. Sen määrää persoonallisuus.” (Selin.2006.)

Kriisitilanteet (ero, onnettomuus, työpaikan menettäminen) voivat tutkimusten mukaan kuitenkin muuttaa ajattelua ja käyttäytymistä jopa täysin päälaelleen. Kriisin myötä aiheutuneet toiminnan muutokset ovat normaaleja, eivätkä ne ole merkki persoonallisuushäiriöstä. Kriisistä toivuttaessa palautuu toiminta jälleen hiljalleen ns. normaaliksi.

Narsismia ei tule sekoittaa kriiseistä aiheutuviin hetkellisiin, lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäisiin toimintatapoihin.

Diagnosoitavissa oleva narsistinen persoonallisuushäiriö tai vahvasti narsistiset piirteet (ei diagnoosia persoonallisuushäiriöstä) syntyvät jo varhaislapsuudessa ja aiheuttavat jatkuvia, sekä toistuvia vaikeita ongelmia narsismista kärsivälle ja hänen läheisille.

Psykiatri ja psykoterapeutti Stenberg pohti Psykoterapiakeskus Vastaamolla vuonna 2016 pitämällään Persoonallisuushäiriöt -luennollaan, kuinka teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi, sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. Tuossa haastavassa lapsuuden ja nuoren aikuisuuden rajamaastossa ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämässä tapahtuvissa kriiseissä.

Haastavat persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöiden tunnistaminen on terveydenhoitoalan ammattilaisillekin usein haastavaa ja diagnosointi vaatii ihmisen pitkäaikaista ja monipuolista haastattelua, sekä seurantaa.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat itsestä, äärimmäinen ihailun tarve ja empatian vähäisyys.

Narsisti kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja on toisia ihmisiä kohtaan kateellinen, röyhkeä ja ylimielinen. Narsisti voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen, osaamatta tai välittämättä asettua toisen ihmisen asemaan. Narsismin aiheuttamat haitat näkyvät sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Piirteet eivät vaikuta ihmisen älykkyyteen.

”Narsistinen persoonallisuushäiriö onkin eräänlainen pidempiaikainen itsetunnon ja itsearvostuksen säätelyjärjestelmän häiriö.” (mielenterveystalo.fi)

Vahvasti narsistisia piirteitä omaava henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja hän ajautuu toistuvasti oudoilta vaikuttaviin ja vaikeisiin riitatilanteisiin, niin työ kuin yksityiselämässäänkin.

Narsistit ovat luonteenpiirteiltään varsin erilaisia toisiinsa nähden. Toiset ovat ulospäin suuntautuneita ja toiset vetäytyviä. Jotkut menestyvät työelämässä ja toimivat isojen organisaatioiden johtajina, toiset eivät kykene ylläpitämään riittävää toimintaa pärjätäkseen työelämässä. (väestöliitto.fi)

Hyvä ja huono narsismi

Olet saattanut kuulla sanottavan, että meissä kaikissa on ainakin jonkin verran narsistisia piirteitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että narsistiset piirteet voivat näyttäytyä niin terveellä, kuin sairaalloisellakin tavalla.

Terveissä määrin piirteistä voi olla hyötyä, kun taas liiallisissa ja hyvin vahvoina esiintyessään narsistiset piirteet voivat olla jopa tappavan vaarallisia esimerkiksi narsistin lähellä eläville.

Kun narsistisia piirteitä on vähäisessä määrin osaamme olla terveesti itsekkäitä ja pitää huolta itsestä. Terveesti itsekäs osaa pitää puolensa, ei anna itseä käytettävän hyväksi ja uskaltaa rohkeasti tarttua uusiin haasteisiin niin työ, kuin yksityiselämässäkin. Terveesti itsekäs ei käytä muita hyväksi, eikä halua vahingoittaa toisia.

Narsististen piirteiden ollessa hyvin voimakkaita kokee ihminen muiden olevan vain häntä ja hänen tarpeitaan varten ja näin hän oikeuttaa muiden hyväksikäytön.

Empatian vähäisyys (olemattomuus) ja suuri loukkaantumisherkkyys kuvaavat narsismin ydintä.

Huono itsetunto ja loukkaantumisherkkyys tarvitsevat usein ”lääkkeiksi” muiden alistamista ja nöyryyttämistä. Näin narsisti voi ikään kuin huijata itseään näkemästä sitä mitä todellisuudessa on ja mitä hänen tulisi uskaltaa kohdata, jotta pystyisi muuttamaan itselle ja muille haitallista toimintatapaansa. Valitettavasti narsismi kuitenkin estää itsen rehellistä katsomista ja näin ollen myös mahdollisuuden muuttua.

Jätä diagnosointi aina lääkärille ja keskitä päähuomio itseen

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi aina lääkäri. Lääkärin on tärkeä keskustella ja kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, heitä joiden kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähisuhteessa olleiden henkilöiden huomioita narsististen piirteiden ilmenemisestä ja vahvuudesta ei välttämättä yhtä hyvin korvaa mikään muu/kenenkään toisen arvio tai tieto. Läheiset ovat tavallisesti nähneet ja kokeneet niin alun tuttua täydellisyyttä, kuin myös äkkiä muuttuvaa täysin vastakkaista, jopa julmaa ja väkivaltaista käytöstä.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita tulee mahdollisen narsismi diagnoosin tekeminen jättää aina lääkärin tehtäväksi.

Omat voimavarat on hyvä kohdistaa toisen sijaan terveesti itsekkäästi itseen, sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Henkilökohtaisten kokemusten todentamiseksi ei koskaan tarvita toisen ihmisen mahdollista narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosia.

Lähteet:

Mielenterveystalo. F60.8 Muu Persoonallisuushäiriö. Poimittu 20.4.2020.

Selin Selina. Liisa Keltikangas-Järvinen johdatteli temperamenttien maailmaan. Työterveyslääkäri 2006;24(4):30-33. Poimittu 20.4.2020

Ojanen Jaana. Narsismin tunnistaminen on vaikeaa. Väestöliitto.fi. Poimittu 20.4.2020.

 

Narsismi -testit

Huomioithan, että kaikki alla olevat testit ovat vain suuntaa antavia.

Saadaksesi mahdollisimman realistisen tuloksen vastaa kysymyksiin niin, että et pyri vakuuttamaan tai huijaamaan toisia tai itseä todelliselta ja luonnolliselta ajattelu ja toimintatavalta.

Testien perusteella ei voida diagnosoida narsistista persoonallisuushäiriötä itselle tai jollekin toiselle henkilölle. Virallisen persoonallisuushäiriön diagnosoi aina lääkäri. Diagnosointi vaatii asiantuntijalta aina aikaa ja syvää perehtymistä mm. asiakkaan persoonaan, sekä elämäntilanteeseen.

Klikkaa päästäksesi testeihin:

Ohion yliopiston laatima englanninkielinen testi: Oletko narsisti?

Psych central-sivuston englanninkielinen, 40. kohtainen narsisti -testi:

Suhdesoppa -nettisivuston testi: Onko kumppanisi narsisti?

 

Kuinka yleistä narsismi on?

Tutkimusten mukaan noin 0,5 – 3% väestöstä, joista 75 % on miehiä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Narsismia hyvin tuntevien eri ammattilaisten mukaan naisten osuus on kuitenkin suurempi. Tutkimukset kertovat narsismin määrän olevan hälyttävässä kasvussa.

Vain pieni osa narsistisesti käyttäytyvistä on niin vakavapiirteisiä, että voidaan puhua varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Lievempiä häiriöitä / narsistisia käyttäytymisen piirteitä esiintyy kuitenkin huomattavasti useammilla kuin 2%: lla väestöstä.

On arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on n.5-15% väestöstämme. Persoonallisuushäiriöt ovat kuitenkin hyvin alidiagnosoituja hoitoon hakeutumattomuudenkin vuoksi. Mielenterveyssyistä hoitoon hakeutuneilla narsistisen persoonallisuushäiriön osuus on n. 2 – 16%. (theravive.com)

Narsistityyppistä käyttäytymistä esiintyy muissakin persoonallisuushäiriössä

”Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.” (mieliry.fi)

Narsistiset piirteet näkyvät vahvasti myös seuraavissa persoonallisuushäiriöissä:

  • epäsosiaalinen persoonallisuushäriö
  • epävakaa persoonallisuushäiriö (ent. rajatila, engl. borderline)
  • huomionhakuinen persoonallisuushäiriö.

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus, sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaaseen persoonallisuuteen taas kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevuus, sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin ja jopa hyvin äärimmäisin keinoin huomiota, ja altistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille. Huomionhakuinen persoonallisuushäiriö on naisten yleisin persoonallisuushäiriö.

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus, ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.

”Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle, joka usein hakee apua ihmissuhderistiriidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.” (mielenterveystalo.fi)

Vääriä tulkintoja

n. 10 %: lla suomalaisista on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä ilman, että heillä on persoonallisuushäiriö. Piirteet aiheuttavat tavallisesti merkittäviä hankaluuksia ja ongelmia sekä henkilölle itselleen, että hänen lähellä oleville.

Narsistityyppistä käyttäytymistä voi näkyä monissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöissä ilman, että kyse olisi narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Esimerkiksi ADHD- ja Aspergerin oireyhtymä voidaan usein väärin tulkita narsismiksi niissä yleisesti esiintyvän impulsiivisen käyttäytymisen vuoksi. Nämä voivat osaltaan selittää narsismi-termin käytön yleisyyden.

Lähteet:

F60 Persoonallisuushäiriöt. Mielenterveystalo.fi. Poimittu 23.4.2020.

Huttunen Matti. Persoonallisuushäiriöt. Lääkärikirja Duodecim. 30.11.2018. Poimittu 23.4.2020.

Okoye Helen. Narcissistic Personality Disorder DSM-5 301.81 (F60.81). Theravive.com. Poimittu 23.4.2020.

Persoonallisuushäiriöt. Suomen Mielenterveys ry. Mieli.fi. Poimittu 23.4.2020.

Diagnoosiin tarvitaan viisi kohtaa

Narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosiin tulee henkilöllä olla vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista:

  1. Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
  2. Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
  3. Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
  4. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä
  5. Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
  6. Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen, kokee että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
  7. Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
  8. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
  9. Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu kansainväliseen ICD-10 -tautiluokitusjärjestelmään. Tässä järjestelmässä narsistista persoonallisuushäiriötä ei erillisenä omana luokkana ole, vaan se mainitaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Yhdysvalloissa käytössä olevassa DSM-5 –tautiluokituksessa narsistinen persoonallisuushäiriö diagnoosi on olemassa.

Vaikka löytäisit ylläolevista kohdista tuttuja piirteitä itsessä tai toisessa, muistathan, että vain lääkäri voi tehdä virallisen diagnoosin.

Diagnoosia tehdessä otetaan huomioon myös paljon muuta, kuin yllämainitut piirteet. Asiakkaan perusteellinen ja strukturoitu haastattelu, elämäntilanteen ja menneisyyden huomiointi, sekä läheisten kanssa keskustelu ovat osa diagnosointia.

Epävakaassa ja huomionhakuisessa persoonallisuushäiriössä on paljon samankaltaisia käyttäytymisen piirteitä kuin narsistisessa persoonallisuushäiriössä. Diagnoosin varmistuminen vaatii usein pitkäaikaista seuraamista.

Lähde:

Psykiatria. Lepola, Koponen, Leinonen, Joukamaa, Isohanni & Hakola. Sanoma Pro Oy. 2008.

Mistä narsistin tunnistaa ?

Narsistin tunnistamisen tiedetään olevan haastavaa kokeneillekin terveydenhoitoalan ammattilaisille, sekä terapeuteille. Ensitapaamisessa tai tutustumisen alkuvaiheessa voi olla täysin mahdotonta kyetä tunnistamaan, onko kyseessä narsisti vai ei. Jos narsistiset piirteet ovat osa ihmisen persoonaa, alkavat ne aina ajan kuluessa tulla hiljalleen esiin. Joskus narsistiset piirteet, esimerkiksi muiden alistaminen ja tahallinen loukkaaminen voivat näkyä hyvin nopeasti ja räikeästi jo tutustumisvaiheen alussa.

Ollessamme tietoisia yleisimmistä narsistiseen käyttäytymiseen kuuluvista piirteistä osaamme huomioida paremmin varomerkit ja näin välttyä mahdolliselta tuhoavalta ihmissuhteelta.

Kolme eri tyyppistä narsistia

Tutkimusten mukaan narsistit voidaan jakaa kolmeen eri alatyyppiin: piittaamaton, haavoittuva ja huomionhakuinen. Kaikista tyypillisin ja tunnetuin alatyyppi on piittaamaton narsisti. (väestöliitto.fi)

Piittaamaton narsisti

Hän osasi valita juuri oikeat sanat. Tiesi mitä minulle tuli sanoa ja miten. Kohteliaisuus ja charmi olivat täydellisen pehmeässä ja sulavassa tasapainossaan. Tunsin olevani turvassa. Tunsin olevani kotona hänen lähellään. Jälkikäteen ajatellen; miten saatoin olla niin tyhmä, että nappasin syötin niin helposti?

Piittaamaton narsisti on mahtaileva, huomionhakuinen, ylemmyydentuntoinen ja röyhkeä. Hän osaa olla erittäin hurmaava ja ihmeellisen valloittava, vaikka ohittaakin sulavasti muiden tarpeet ja toiveet.

Impulsiivisuus ja räjähdysherkkyys näkyvät selkeästi erityisesti kaikista läheisimmissä ihmissuhteissa. Korostuneesti itsekeskeisenä piittaamaton narsisti välittää todellisuudesta vain itsestä ja omista tarpeista. Itsensä ensisijalle asettaminen näkyy niin työyhteisöissä, ystävyyssuhteissa, kuin myös parisuhteessa ja vanhemmuudessa. Toisten ajatuksille ja tunteille ei ole sijaa ja niiden olemassaolo voi olla kuin uhka, joka pitää hiljentää mahdollisimman nopeasti.

Empatia ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan loistavat räikeästi poissaolollaan. Valitettavasti läheisimmätkin ihmiset ja perheenjäsenet, saavat usein tuntea julmaa halveksuntaa, nöyryytystä ja ohittamista.

Piittaamattomalla narsistilla on usein ongelmia päihteiden kanssa ja hän voi olla hyvin epäluuloinen kuvitellen muiden punovan jatkuvia juonia hänen selän takanaan. Todellisuudessa hän kuitenkin todennäköisesti itse pyrkii jatkuvasti manipuloimaan toisia ja valehtelee patologisesti (sairaalloisesti).

Haavoittuva narsisti

Haavoittuva narsisti on äärimmäisen herkkä muiden arvosteluille ja voi loukkaantua täysin olemattomista syistä. Hän on levoton ja tuntee jatkuvaa kateutta toisille, syyttäen kuitenkin samalla muita kateudesta häntä kohtaan. Niin kuin piittaamatonkin narsisti välittää haavoittuvakin narsisti pohjimmiltaan vain itsestään. Itsekeskeisyys on hyvin korostunutta ja minä tulee aina ennen muita.

Haavoittuvan narsistin omanarvontunne perustuu vertailuun. Hän onkin usein ujo ja pinnallisesti katsottuna vaatimaton. Alttius masennukseen ja ahdistuneisuuteen on koholla.

Narsismin ytimessä oleva peruspiirre huono itsetunto tarvitsee ”lohdukseen” salaisen ajatuksen itsen ylivertaisuudesta. Tätä ajatusta haavoittuva narsisti ei tuo esiin, niin kuin taas piittaamaton narsisti röyhkeästi tekee.

Huomionhakuinen narsisti

Huomionhakuinen narsisti on itsenäinen ja mahtaileva. Hän on seksuaalisesti provokatiivinen (yllyttävä) ja kilpailuhenkinen ja käyttää narsistisia piirteitä menestymiseen. Ensivaikutelma ei huomionhakuisella narsistilla yleensä ole narsistinen, vaan hän voi vaikuttaa esimerkiksi rohkealta ja päämäärätietoiselta oman tiensä kulkijalta, jonka toiminta saa usein muiden korostunutta huomiota.

Huomionhakuinen narsisti pärjää usein hyvin elämässä ja hänen toimintakykynsä on hyvä. Tämän vuoksi huomionhakuista narsisti-tyyppiä tunnistetaan harvemmin.

Kaikkien näiden kolmen eri narsisti tyypin keskeisimmät luonteenpiirteet ovat mahtailevuus ja ylenpalttiset suuruuskuvitelmat itsestä, liiallinen huomionhakuisuus, sekä empatian puute. (Ronningstam & Weinberg, 2013.)

Huumaavan täydellinen naamio

Ensitapaamisessa narsisti on yleensä hyvin hurmaava, charmikas, kohtelias sekä ystävällinen. Täydellisen sulavalta vaikuttava käytös on usein kuitenkin vain peittämässä naamion takana olevaa, jopa täysin mahdottomaksi koettua persoonaa.

Ehkäpä vanhan sanonnan ”liian hyvää ollakseen totta” voisi sanoa narsistin kohtaamisessa olevan hyvin paikkaansa pitävä ja osuva lausahdus. Jos tuo sanonta soi mielessäsi, pysähdy hetkeksi ja pohdi mistä tämä ajatus kenties tuli ja miksi? Keskustele asiasta jonkun luotettavan ystävän kanssa, jotta saat vaihtaa ajatuksia ja näkökulmia.

Narsistisen persoonallisuushäiriön aiheuttama kokemus ylivertaisuudesta, mahtipontisuudesta, sekä suuruudesta menevät usein niin äärimmäisiksi, että narsisti voi kokea olevansa jopa kaikkien lakien yläpuolella. Omat teot tuntuvat narsistille täysin oikeutetuilta, olivatpa ne melkein mitä tahansa. Tämän vuoksi toisen syyllistäminen omista teoista on hyvin yleinen toimintatapa narsistisesta persoonallisuushäriöstä kärsiville.

Uskottavan oloinen valehtelu ja maipulointi saavat usein toisen ihmisen kyseenalaistamaan toimintaansa, vaikka siihen ei olisikaan mitään todellista syytä.

Narsistin toiset kasvot ja luonteenpiirteet paljastuvat yleensä vasta sen jälkeen, kun hän on saanut vahvistettua tai varmistettua paikkansa esimerkiksi lähisuhteessa tai työpaikalla. Alun huumaavan hurmaava käytös ja muita aidosti kunnioittavalta vaikuttanut kohtelu kääntyvät päälaelleen. Tasavertaiselta ja oikeudenmukaiselta vaikuttaneen kohtelun tilalle saapuvat muun muassa pilkaaminen, vähättely, kontrollointi ja jopa yksityiskohtaiset suunnitelmat toisen tuhoamiseksi.

Manipulointi, asioiden vääristely ja selittely ovat kuin taitava peli, jonka avulla narsisti pyrkii muokkaamaan toisten ajatusmaailmaa omaa vastaavaksi ja omia tarpeita palvelevaksi. Absurdeilla, räikeillä ja häpeilemättömillä valheilla on oma osuutensa manipulonnin onnistumiseksi ja oman edun ajamiseksi.

Monissa tapauksissa vasta kuukausien tai vuosien myötä narsistin lähellä ollut henkilö havahtuu vakaviin ja hyvin ongelmallisiin tilanteisiin, jotka ovat kehittyneet pikku hiljaa, kuin huomaamatta.

Todellisuuden näkeminen ja faktojen myöntäminen voi olla äärimmäisen raskasta, mutta ovat ehto narsistisesta ympäristöstä tai ihmissuhteesta poispääsemiseksi.

Narsistin käyttäytymistä kuvaavat seuraavat piirteet:

  • röyhkeää, ylimielistä, toista alentavaa, äärimmäisen itsekästä ja tunnekylmää käyttäytymistä
  • alentunut empatiakyky, kaikista läheisimpiäkin ihmisiä kohtaan
  • alentunut kyky tai kyvyttömyys ottaa huomioon muiden tunteita
  • egosentrinen (lapsenomainen) ajattelu- ja toimintatapa
  • piirteet ovat jatkuneet vuosia ja toiminnassa on nähtävissä usein sama kaava
  • toistaa virheitä / ei opi virheistä
  • kulttuurissa vallitsevien hyvien arvojen vastainen röyhkeä ja julma toimintatapa
  • väkivaltaista käyttäytymistä läheisiä kohtaan (henkinen, fyysinen, seksuaalinen, taloudellisesti hyväksikyttävä ja/tai uskonnollinen väkivalta)
  • epäävakaata-/, ennalta-arvaamatonta-/, impulsiivista, jopa skitsotyyppistäkin (harhakuvitelmia) käyttäytymistä ja ajattelua
  • toista julmasti hyväksikäyttävä, laskelmoiva ja korostuneesti aina omaa etua ajava tapa toimia ihmissuhteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.

Narsismi.info Youtube: ssa

Narsismin piirteistä ja niiden vaikutuksista lähisuhteisiin, sekä keinoja kokemuksista selviytymiseen lisää Narsismi.infon YouTube -kanavalla.

Linkki videoihin ja sisältökuvauksiin: klikkaa tästä!

Lähteet:

Ennis, Kacel & Pereira. Narcissistic Personality Disorder in Clinical Health Psychology Practice: Case Studies of Comorbid Psychological Distress and Life-Limiting Illness. Behav Med. 2017 Jul-Sep; 43(3): 156–164.Poimittu 21.4.2020.

F60.8 Muu Persoonallisuushäiriö. Mielenterveystalo.fi. Poimittu 21.4.2020.

Narsistin itsetunnosta ja ihailun tarpeesta. Narsistien uhrien tuki ry. Poimittu 21.4.2020.

Huttunen Matti. Persoonallisuushäiriöt. 30.11.2018. Lääkärikirja Duodecim. Poimittu 21.4.2020.

Ojanen Jaana. Narsistin tunnistaminen on vaikeaa. Vestöliitto.fi. Poimittu 21.4.2020.

Okoye Helen. Narcissistic Personality Disorder DSM-5 301.81 (F60.81). Theravive.com. Poimittu 23.4.2020.