Narsismi ja lasten huolto-oikeudenkäynnit

Narsismi on yksi vakava ja varteenotettava syy pitkittyneisiin ja ongelmallisiin huoltajuus riitoihin.

Vaikka kumppani olisikin narsisti on tämä hyvä pitää omana tietonaan huolto-oikeudenkäynnissä. Vanhempi, joka ehkä yrittää tuoda toisen vanhemman narsistisia piirteitä esille, joutuu tavallisesti vain itse sen jälkeen huonompaan asemaan.

Asianajaja Mika Pennasen kirjoituksen, Narsistien uhrien tuki ry:n jäsenlehdessä 1/2016 mukaan, narsismin esiintuominen oikeudenkäynnissä ei auta asian ratkaisemisessa juurikaan.

Narsistin kanssa parisuhteessa ollut henkilö on tavallisesti kokenut ja käynyt läpi hyvin vaikeita asioita. Vaikka oikeudenkäynnin aikana vaikeat asiat palautuisivat mieleen ja aiheuttaisivat esimerkiksi ahdistusta ja vihaa, on näiden kokemusten ja tunteiden siirtäminen syrjään tärkeää, jotta pystyy oikeudenkäynnin aikana keskittymään lapsen asioihin.

Huomio lapsen parhaassa

Pennanen kehottaa antaa oikeuden avustajan esittää asiat, mikäli itsellä on vaikeuksia pysyä rauhallisena ja pidätellä oikeuden istunnossa tunteitaan. Pennanen sanoo myös toisen nimittämisen narsistiksi oikeudenkäynnissä antavan vain kuvan vanhemmasta, joka ei keskity lapsen parhaaseen vaan vanhempien keskinäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin.

Oikeus katsoo erittäin tärkeäksi seikaksi sen, kumpi vanhemmista pystyy turvaamaan lapsen lakisääteistä oikeutta tavata etävanhempaansa, vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu suurinta osaa ajasta.

Yli 12 vuotiaan lapsen omaa mielipidettä siitä, kumman luona hän haluaa asua kuullaan, tämä ei ole silti ainoa peruste asumiselle. Alle 12 vuotiaiden lasten osalta kiinnitetään huomiota lapsen olosuhteiden pysyvyydelle ja vakiintumiselle, niitä ovat esimerkiksi myös kodin ulkopuoliset olosuhteet, koulu, ystävät ja sukulaiset.

Oikeus miettii asiaa aina lapsen edun, ei aikuisen edun kannalta.

Lapsen oikeudet

Lähtökohtaisesti lapsella on lain mukaan oikeus tavata molempia vanhempiaan. Tapaamisoikeus turvaa lapselle mahdollisuuden tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet tapaamisesta on otettava huomioon silloin, kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

Lapsen huollon (hoitamisen) tarkoituksena on turvata lapsen hyvinvointia lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Lapsen tulee saada myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti omien vanhempiensa kanssa.

Tärkeintä tapauksessa, jossa lapsi elää mahdollisesti narsistin lapsena on se, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä edes yhdeltä hänen lähellään olevalta turvalliselta aikuiselta.

Suomalaisen psykiatrin Ben Furmanin mukaan se, että lapsella on edes yksi turvallinen ja rakastava aikuinen lähellään suojaa lasta ja hänen psyykkistä kehitystään. (Furman. Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. 2017. Lyhytterapia-instituutti.)

Ammattilaisen taito kohdata narsismia

Narsismin, psykopatian ja mielenterveysongelmien nopeasta tunnistamisesta on apua. Harva ammattilainen kuitenkaan tunnistaa narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää. Onkin tavallista, että narsismiin kuuluva hurmaava ja asiallinen, sekä verbaalisesti hyvin lahjakas käytös voittaa puolelleen ammattilaisetkin.

Narsismin kohtaamiseen tarvitaan erittäin hyvin koulutettua ja narsismia kokenutta henkilökuntaa, johon pelkkä sosiaalialan koulutus ei välttämättä riitä.

Ammattilaisen henkilökohtainen kokemus narsismista tuo työskentelyyn korvaamatonta hyötyä.

Yksityisen sektorin puolella on esimerkiksi erittäin päteviä ammattilaisia, jotka tunnistavat näitä piirteitä. Tämän vuoksi heidän apuaan ja tieto taitoaan tulisi käyttää hyväksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Narsismia vai ei?

Persoonallisuushäiriöt aiheuttavat vaikeita riitatilanteita ja ongelmia erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja tilanteissa (ihmissuhteissa ja esim.työpaikalla).

Erilaiset temperamenttityypit

Jokaisella meistä on oma tietynlainen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne). Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Elämän kriisitilanteissa; erossa, työpaikan menettämisessä, lasten kasvatukseen liittyvissä haasteissa tms. voimme käyttäytyä tavalla, joka ei ole meille normaali tapa toimia. Se kuuluu osana elämäämme, eikä ole merkki persoonallisuushäiriöstä.

Teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. (J-H. Stenberg, Persoonallisuushäiriöt -luento, Vastaamo 2016)

Ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista teini-iässä, niin kuin se siis on myös tavallisissa ja yleisissä, elämässä tapahtuvissa kriiseissä.

Tunnista persoonallisuushäiriö

Jos ihmisen haastava, vaikea, joustamaton, sekä hänen omasta kulttuuristaan poikkeava tapa toimia tuottaa hänelle itselleen ja häntä lähellä eläville henkilöille jatkuvia ongelmia ja haittoja, on hyvin mahdollisesti kyseessä jokin personaallisuushäiriö, eikä pelkkä yksittäinen outo tapa toimia.

Henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja ajautuu toistuvasti riitoihin ihmisten kanssa, lukien mukaan työpaikan.

Usein persoonallisuushäiriöihin kuuluvat toistuvat rikokset ja hyvin mahdollisesti päihdeongelma tai esimerkiksi peliriippuvuus. Myös huomion hakeminen keinoilla millä tahansa on yleistä.

Narsistinen persoonallisuushäiriö

Narsistityyppistä käyttäytymistä voitaisiin kuvata janan avulla. Kuvittele jana nollasta kymmeneen. Nolla-päädyssä on äärimmäisen kiltti ja huomaavainen henkilö ja luvun kymmenen päädyssä taas kylmä, vakavia henkirikoksia ja muita julmuuksia tehtaileva psykopaatti.

Näiden kahden, kiltin ja psykopaatin väliin mahtuu lukematon määrä erivahvuisella itsetunnolla ja itsekkyydellä varustettuja henkilöitä. Kun ihmisellä on narsistinen persoonallisuushäiriö on itsekkyys hyvin voimakasta. Janalla sen voisi kuvailla olevan ylöspäin luvusta seitsemän.

Jokaisen ihmisen kohdalla on mukana vielä kaikkien erilaiset persoonapiirteiden vivahteet. Niin kuin tiedämme, ihminen on yksilö. Samaan muottiin ei mahdu kahta täysin samanlaista tässäkään tapauksessa.

Diagnoosin tekee psykiatri

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi lääkäri, psykiatri.

Psykiatrin on kuitenkin hyvä kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, niitä jonka kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa olleen henkilön tietoa ja kokemusta ei yhtä hyvin korvaa mikään muu tieto. Läheisten tiedoista voi hyötyä lopulta myös narsisti itse, jos hän pystyy myöntämään sekä ymmärtämään itsessä olevia puutteita, joiden eteen on hyvä alkaa työskentelemään.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita, on mahdollisen diagnoosin tekeminen hyvä jättää lääkärin tehtäväksi. Näin ollen omat voimavarat voi kohdistaa itseensä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Omien kokemusten todentamiseksi ei tarvitse toisen ihmisen mahdollista narsismin diagnosointia.

Se mitä ihminen itse on kokenut ja tuntenut on hänelle itselleen aina totta.

Kuinka yleistä narsismi on?

Narsismi

Narsismi on persoonallisuushäiriöihin kuuluva ongelmallinen käyttäytymisen piirre, jossa ihminen toimii tavalla, joka poikkeaa vahvasti yhteiskunnassamme hyväksytyltä ja odotetulta tavalta. Vaikea käyttäytyminen aiheuttaa suuria ongelmia niin henkilölle itselleen, kuin hänen läheisilleen. Narsistiset piirteet näkyvät eniten sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa.

Narsistista persoonallisuushäiriötä on kuvattu myös ihmismielen vaurioksi, jossa itsetunto, minäkuva sekä suhtautuminen muihin ihmisiin ei ole kehittynyt normaalilla ja yhteiskunnassamme hyväksytyllä, sekä toivotulla tavalla.

Narsismi väestötasolla

Tutkimusten mukaan noin 2 % väestöstä, joista 75 % on miehiä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Tutkimukset kertovat määrän olevan hälyttävässä kasvussa.

Vain pieni osa narsistisista persoonallisuushäiriöistä on niin vakavapiirteisiä, että voidaan puhua varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Lievempiä häiriöitä esiintyy kuitenkin huomattavasti useammilla kuin 2 %: lla väestöstä.

On arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on n.5-15% väestöstämme. Persoonallisuushäiriöt ovat kuitenkin hyvin alidiagnosoituja hoitoon hakeutumattomuudenkin vuoksi.

Narsistityyppistä käyttäytymistä esiintyy muissakin eri persoonallisuushäiriössä, näitä ovat:

  • epäsosiaalinen
  • epävakaa
  • huomionhakuinen persoonallisuushäiriö.

”Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle, joka usein hakee apua ihmissuhderistiriidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.”  (Mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt)

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus, sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaaseen persoonallisuuteen taas kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevuus, sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin ja jopa hyvin äärimmäisin keinoin huomiota, ja altistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille. (Tämä piirre on yleisempi naisilla, kuin miehillä.)

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus, ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Mielenterveystalo.fi, <www.mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt> 26.5.2016)

Vääriä tulkintoja

Narsistityyppistä käyttäytymistä voi näkyä myös monissa muissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöissä, ilman, että siitä voitaisiin tehdä narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosia.

Esimerkiksi ADHD- ja Aspergerin oireyhtymä voidaan usein väärin tulkita narsismiksi niissä yleisesti esiintyvän impulsiivisen käyttäytymisen vuoksi. Nämä voivat osaltaan selittää narsismi-termin käytön yleisyyden.

Narsismia ei tule sekoittaa hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäsiin toimintatapoihin, koska on normaalia ja hyvin tavallista, ettemme aina pysty käyttäytymään riita- tai konfliktitilanteissa parhaalla mahdollisella sekä toivotulla tavalla.

10 %: lla suomalaisista on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä ilman, että heillä on persoonallisuushäiriö. Piirteet aiheuttavat kuitenkin hankaluuksia ja ongelmia arjessa sekä henkilölle itselleen, että hänen lähellä elävilleen.

”Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Suomen Mielenterveysseuran www-sivusto, <www.mielenterveysseura.fi/persoonallisuushäiriöt> 29.10.2015)


Kuuntele palkittu ohjelmasarja Yle Elävä Arkistosta:

”Kiusaaja keskellämme”

Se antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta minävauriosta.

Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.


Lähteet:

Narsistien uhrien ry:n www-sivusto, <http://www.narsistienuhrientuki.fi/> 29.10.2015

”Persoonallisuushäiriöt ja työkyky”, <Duodecim www-sivusto, <www.duodecim/persoonallisuushairiotjatyokyky/> 29.10.2015

Heinonen&Mikkola,2009,Persoonallisuushäiriöstä kärsivän potilaan hoitopolku Halikon sairaalan tulosalueella, Turun Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö.

”Persoonallisuushäiriöt”, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/> 29.10.2015

Etelä-Pohjanmaan Sairaahoitopiirin nettisivut, Kersanet, < ”Narsistinen persoonallisuushäiriö” , 8.4.2017

Diagnoosiin tarvitaan viisi kohtaa

Narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosiin tulee henkilöllä olla vähintään viisi kohtaa seuraavista DSM IV-luokituksen kohdista:

  1. Henkilö on usein kateellinen muille tai uskoo myös muiden kadehtivan häntä.
  2. Henkilöllä on empaattisuuden puute: haluttomuus huomata toisten tunteita ja tarpeita tai eläytyä niihin.
  3. Henkilö käyttää häikäilemättömästi muita hyväkseen.
  4. Henkilö kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja saamaan toiveensa täytettyä
  5. Henkilö vaatii korostunutta ihailua.
  6. Henkilö uskoo olevansa jotenkin erikoinen ja ainutlaatuinen, kokee että häntä ymmärtävät vain muut huomattavat henkilöt ja instituutiot, joiden kanssa hänen tulisi olla tekemisissä.
  7. Henkilö keskittyy ajatuksissaan jatkuvasti mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
  8. Henkilöllä on suuret käsitykset itsestään, hän voi liioitella lahjoillaan ja saavutuksillaan sekä odottaa perusteettomasti muiden pitävän häntä ylivertaisena.
  9. Henkilö on ylimielinen, hänellä on röyhkeä käytös tai asennoituminen.

Vaikka löytäisit ylläolevista kohdista tuttuja piirteitä itsessä tai toisessa, muistathan, että vain lääkäri voi tehdä virallisen diagnoosin.

Mistä narsistin tunnistaa ?

Hurmoksellinen ensitapaaminen

Hän osasi valita juuri oikeat sanat. Tiesi mitä minulle tuli sanoa ja miten. Kohteliaisuus ja charmi olivat täydellisen pehmeässä ja sulavassa tasapainossaan. Tunsin olevani turvassa. Tunsin olevani kotona hänen lähellään. Jälkikäteen ajatellen; miten saatoin olla niin tyhmä, että nappasin syötin niin helposti?

Ensitapaamisessa narsisti on yleensä hyvin hurmaava, charmikas, kohtelias sekä ystävällinen. Vaikka käyttäytyminen on sulavaa, puuttuu siitä kuitenkin aitous. Narsisti tietää yleensä sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ihanteen. Puutteellisten tunnetaitojensa vuoksi täydellinen käytös on kuitenkin vain näytelmää, jonka tarkoitus on peittää naamion takana olevaa, jopa täysin mahdottomaksi koettua persoonaa.

Narsistin toiset kasvot ja luonteenpiirteet paljastuvat yleensä vasta jonkin ajan kuluttua ensitapaamisesta.  Tämä voi olla hyvin järkyttävää ja hämmentävää erityisesti narsistin kanssa lähi-ihmissuhteessa oleville henkilöille.

Monissa tapauksissa vasta kuukausien tai vuosien myötä narsistin lähellä ollut henkilö havahtuu vakaviin ja hyvin ongelmallisiin tilanteisiin, jotka ovat kehittyneet pikku hiljaa, kuin huomaamatta.

Narsistin käyttäytymistä kuvaavat seuraavat piirteet:

  • Röyhkeää, ylimielistä, toista alentavaa, äärimmäisen itsekästä, tunnekylmää käyttäytymistä.
  • Alentunut empatiakyky. (Kaikista läheisimpiäkin ihmisiä kohtaan).
  • Kyvyttömyys ottaa huomioon muiden tunteita.
  • Egosentrinen (lapsenomainen) ajattelu- ja toimintatapa.
  • Piirteet ovat jatkuneet vuosia ja toiminnassa on nähtävissä usein sama kaava.
  • Toistaa virheitään. Ei opi virheistään.
  • Kulttuurissamme vallitsevien hyvien arvojen vastaista röyhkeää ja julmaa käyttäytymistä, sekä ajattelutapaa.
  • Väkivaltaista käyttäytymistä läheisiä kohtaan (henkinen, fyysinen, seksuaalinen, taloudellisesti hyväksikyttävä ja/tai uskonnollinen väkivalta).
  • Epäävakaata-/, ennalta-arvaamatonta-/, impulsiivista, jopa skitsotyyppistäkin (harhakuvitelmia) käyttäytymistä ja ajattelua.
  • Toista julmasti hyväksikäyttävä, laskelmoiva ja korostuneesti aina omaa etua ajava tapa toimia ihmissuhteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.

Manipulointi ja patologinen valehtelu kuuluvat osana narsistiseen käyttäytymiseen. Manipulointi tarkoittaa pyrkimystä muokata toisen henkilön ajatusmaailma omaa vastaavaksi ja omia tarpeita palvelevaksi. Absurdeilla, räikeillä ja häpeilemättömillä valheilla on oma osuutensa manipulonnin onnistumiseksi.

Toisen henkilön syyllistäminen omista virheistä ja teoista on hyvin yleinen toimintatapa narsistisesta persoonallisuushäriöstä kärsiville. Uskottava valehtelu ja maipulointi saa usein toisen henkilön kyseenalaistamaan omaa toimintaansa, vaikka siihen ei olisi oikeaa syytä.

Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen tarvitsee ylenpalttisesti rakkautta, mutta ei  osaa itse antaa sitä muille.

Esimerkiksi anteeksipyynnön ja omien virheiden myöntämisen tarkoitus voi olla vain peliä, jolla saada asiat jälleen toimimaan henkilön oman tahdon mukaisesti.

Vaikea, jopa mahdoton piirre, jonka kanssa tulla toimeen

Narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa kokemusta, jossa ihmisen ajatukset omasta ylivertaisuudesta, mahtipontisuudesta, sekä suuruudesta menevät usein niin äärimmäisiksi, että henkilö voi kokea olevansa jopa lakien yläpuolella.

Omat teot tuntuvat narsistille täysin oikeutetuilta, olivatpa ne melkein mitä tahansa.  Raju ja vakuuttava verbaalinen vastahyökkäys on yksi narsistiseen käyttäytymiseen kuuluva luonnollinen tapa reagoida, jos hänen toimintaa kyseenalaistetaan.

Muille tällaisia piirteitä tai tekoja narsisti ei salli ja hän tuomitsee ne hyvin jyrkästi. Muut ovat yleensä tilivelvollisia narsistille, narsisti ei taas koe olevansa muille velkaa mitään.

Oman edun ajaminen

Muiden ihmisten häikäilemätön hyväksikäyttö voi jatkua niin kauan, kuin hyötyä riittää irtiotettavaksi.

Koska narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa ihmiselle empatiakyvyttömyyttä ei kumppanin, ystävän tai lapsen laiminlyönti ole yleensä enemmistön järjellä ymmärrettävissä.

Etsittäessä järkiperäistä syytä narsistiselle, aina ensisijassa hänen omaa etuaan ajavalle toiminnalle, voi seuraavasta lauseesta olla apua:

Kun ihmisen kyky tuntea empatiaa muita kohtaan on hyvin vähäinen, aiheuttaa se lapsenomaista toimintatapaa, jossa narsisti asettaa omat tunteensa ja tarpeensa aina etusijalle.

Kymmenen kysymystä narsismin tunnistamisen avuksi:

  1. Koitko tavatessanne olevasi täysin ainutlaatuinen ja erityisen tärkeä, kunnes kaikki kääntyikin täysin päälaelleen?
  2. Tuntuuko sinusta siltä, ettei henkilöllä ole minkäänlaista kykyä ottaa vastuuta teoistaan?
  3. Käyttäytyykö hän riitatilanteissa, kuin pieni lapsi?
  4. Onko hän kykenemätön pyytämään aidosti anteeksi omia virheitään?
  5. Oletko sinä aina syyllinen ja vastuussa hänen tekemistä teoista ja asioista?
  6. Onko sinun vaikea saada selitettyä asioita niin, että ne ymmärrettäisiin siten, miten suurin osa ihmisistä ne ymmärtäisi?
  7. Onko hänen vaikea, jopa mahdoton käyttäytyminen jatkunut vuosia?
  8. Pyrkiikö hän kontrolloimaan ja vahtimaan sairaalloisesti kaikkea tekemistäsi?
  9. Koetko jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta hänen seurassaan?
  10. Oletko kyseenalaistanut viime aikoina omaa mielenterveyttäsi?

Jos vastasit kaikkiin kysymyksiin kyllä ja narsismista aiheutuvat haasteet vaikuttavat vielä tässä hetkessä haitallisesti hyvinvointiisi, on suositeltavaa hakea apua ja tukea.

Apua narsismia kokeneille tarjoaa mm.: Narsisten uhrien tuki ry ja Narsismi.infon perustaja Terapeuttinen keskusteluapu, Jenni Kiviniemi.


Youtube

Katso lisää: Mistä narsistin tunnistaa” -videolta, Narsismi.infon Youtube -kanavalla!

Lähteet:

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F60-69/F60/Pages/F608.aspx

http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00407

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo99552