Eri tutkimusten mukaan noin 0,5 – 6% väestöstä, joista n. 75 % on miehiä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Narsismia hyvin tuntevien eri ammattilaisten mukaan naisten osuus on kuitenkin suurempi.

Vain pieni osa narsistisesti käyttäytyvistä on niin vakavapiirteisiä, että voidaan puhua varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Lievempiä häiriöitä/narsistisia käyttäytymisen piirteitä esiintyy kuitenkin huomattavasti useammilla kuin 0,5-6% väestöstä.

On arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on n.5-15% väestöstämme. Persoonallisuushäiriöt ovat kuitenkin hyvin alidiagnosoituja hoitoon hakeutumattomuudenkin vuoksi. Mielenterveyssyistä hoitoon hakeutuneilla narsistisen persoonallisuushäiriön osuus on n. 2 – 16%. (theravive.com)

Narsistityyppistä käyttäytymistä esiintyy muissakin persoonallisuushäiriössä

”Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.” (mieliry.fi)

Narsistiset piirteet näkyvät vahvasti myös seuraavissa persoonallisuushäiriöissä:

  • epäsosiaalinen persoonallisuushäriö
  • epävakaa persoonallisuushäiriö (ent. rajatila, engl. borderline)
  • huomionhakuinen persoonallisuushäiriö.

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus, sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaaseen persoonallisuuteen taas kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevuus, sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin ja jopa hyvin äärimmäisin keinoin huomiota, ja altistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille. Huomionhakuinen persoonallisuushäiriö on naisten yleisin persoonallisuushäiriö.

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus, ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.

”Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle, joka usein hakee apua ihmissuhderistiriidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.” (mielenterveystalo.fi)

Vääriä tulkintoja

Noin 10 %: lla suomalaisista on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä ilman, että heillä on persoonallisuushäiriö. Piirteet aiheuttavat tavallisesti merkittäviä hankaluuksia ja ongelmia sekä henkilölle itselleen, että hänen lähellä oleville.

Narsistityyppistä käyttäytymistä voi näkyä monissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöissä ilman, että kyse olisi narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Esimerkiksi ADHD- ja Aspergerin oireyhtymä voidaan usein väärin tulkita narsismiksi niissä yleisesti esiintyvän impulsiivisen käyttäytymisen vuoksi. Nämä voivat osaltaan selittää narsismi-termin käytön yleisyyden.

Lähteet:

F60 Persoonallisuushäiriöt. Mielenterveystalo.fi. Poimittu 23.4.2020.

Huttunen Matti. Persoonallisuushäiriöt. Lääkärikirja Duodecim. 30.11.2018. Poimittu 23.4.2020.

Okoye Helen. Narcissistic Personality Disorder DSM-5 301.81 (F60.81). Theravive.com. Poimittu 23.4.2020.

Persoonallisuushäiriöt. Suomen Mielenterveys ry. Mieli.fi. Poimittu 23.4.2020.