Kuinka yleistä narsismi on?

Narsismi

Narsismi on persoonallisuushäiriöihin kuuluva ongelmallinen käyttäytymisen piirre, jossa ihminen toimii tavalla, joka poikkeaa vahvasti yhteiskunnassamme hyväksytyltä ja odotetulta tavalta. Vaikea käyttäytyminen aiheuttaa suuria ongelmia niin henkilölle itselleen, kuin hänen läheisilleen. Narsistiset piirteet näkyvät eniten sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa.

Narsistista persoonallisuushäiriötä on kuvattu myös ihmismielen vaurioksi, jossa itsetunto, minäkuva sekä suhtautuminen muihin ihmisiin ei ole kehittynyt normaalilla ja yhteiskunnassamme hyväksytyllä, sekä toivotulla tavalla.

Narsismi väestötasolla

Tutkimusten mukaan noin 2 % väestöstä, joista 75 % on miehiä kärsii narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Tutkimukset kertovat määrän olevan hälyttävässä kasvussa.

Vain pieni osa narsistisista persoonallisuushäiriöistä on niin vakavapiirteisiä, että voidaan puhua varsinaisesta narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Lievempiä häiriöitä esiintyy kuitenkin huomattavasti useammilla kuin 2 %: lla väestöstä.

On arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on n.5-15% väestöstämme. Persoonallisuushäiriöt ovat kuitenkin hyvin alidiagnosoituja hoitoon hakeutumattomuudenkin vuoksi.

Narsistityyppistä käyttäytymistä esiintyy muissakin eri persoonallisuushäiriössä, näitä ovat:

  • epäsosiaalinen
  • epävakaa
  • huomionhakuinen persoonallisuushäiriö.

”Tätä ryhmää leimaavat toistuvat ristiriidat yhteiskunnan ja/tai lähipiirin kanssa. Häiriöstä saattaa aiheutua kärsimystä lähipiirille ja ympäristölle, samoin kuin potilaalle, joka usein hakee apua ihmissuhderistiriidoista aiheutuvaan ahdistuneisuuteen tai masentuneisuuteen.”  (Mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt)

Epäsosiaaliselle persoonallisuudelle on tyypillistä impulsiivisuus, sekä piittaamattomuus laista ja moraalista, josta johtuen hän altistuu ristiriidoille lähipiirin ja yhteiskunnan kanssa.

Epävakaaseen persoonallisuuteen taas kuuluu mielialojen ja suunnitelmien ailahtelevuus, sekä impulsiivisuus, josta seuraa usein ihmissuhdemyllerryksiä ja masennusoireita.

Huomionhakuinen persoonallisuus pyrkii hankkimaan erilaisin ja jopa hyvin äärimmäisin keinoin huomiota, ja altistaa itsensä parisuhderistiriidoille, sekä huomion puuttuessa myös masennusoireille. (Tämä piirre on yleisempi naisilla, kuin miehillä.)

Narsistisessa persoonallisuudessa tavoittelun kohteena on arvostus, ja sitä leimaa usein epärealistiset kuvitelmat omista kyvyistä.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Mielenterveystalo.fi, <www.mielenterveystalo.fi/persoonallisuushäiriöt> 26.5.2016)

Vääriä tulkintoja

Narsistityyppistä käyttäytymistä voi näkyä myös monissa muissa mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöissä, ilman, että siitä voitaisiin tehdä narsistinen persoonallisuushäiriö- diagnoosia.

Esimerkiksi ADHD- ja Aspergerin oireyhtymä voidaan usein väärin tulkita narsismiksi niissä yleisesti esiintyvän impulsiivisen käyttäytymisen vuoksi. Nämä voivat osaltaan selittää narsismi-termin käytön yleisyyden.

Narsismia ei tule sekoittaa hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäsiin toimintatapoihin, koska on normaalia ja hyvin tavallista, ettemme aina pysty käyttäytymään riita- tai konfliktitilanteissa parhaalla mahdollisella sekä toivotulla tavalla.

10 %: lla suomalaisista on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä ilman, että heillä on persoonallisuushäiriö. Piirteet aiheuttavat kuitenkin hankaluuksia ja ongelmia arjessa sekä henkilölle itselleen, että hänen lähellä elävilleen.

”Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.”

(”Persoonallisuushäiriöt”, Suomen Mielenterveysseuran www-sivusto, <www.mielenterveysseura.fi/persoonallisuushäiriöt> 29.10.2015)


Kuuntele palkittu ohjelmasarja Yle Elävä Arkistosta:

”Kiusaaja keskellämme”

Se antaa sekä kokemuksellista että asiantuntijatietoa narsistisesta minävauriosta.

Ohjelmasarjassa asiantuntijoina ovat professori Liisa Keltikangas-Järvinen, lastenpsykiatri, ylilääkäri Jari Sinkkonen, teologi Per Lindblad ja psykologi Tony Dunderfelt.


Lähteet:

Narsistien uhrien ry:n www-sivusto, <http://www.narsistienuhrientuki.fi/> 29.10.2015

”Persoonallisuushäiriöt ja työkyky”, <Duodecim www-sivusto, <www.duodecim/persoonallisuushairiotjatyokyky/> 29.10.2015

Heinonen&Mikkola,2009,Persoonallisuushäiriöstä kärsivän potilaan hoitopolku Halikon sairaalan tulosalueella, Turun Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö.

”Persoonallisuushäiriöt”, <www.terveyskirjasto.fi/persoonallisuushairiot/> 29.10.2015

Etelä-Pohjanmaan Sairaahoitopiirin nettisivut, Kersanet, < ”Narsistinen persoonallisuushäiriö” , 8.4.2017