Narsistit ovat deittimarkkinoiden ykkösiä

Itävaltalaisessa Grazin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että ihmiset viehättyivät treffeillä enemmän henkilöistä, joilla on narsistisia luonteenpiirteitä.

Tutkija Emanuel Jaukin European Journal of Personalityssä julkaistu tutkimus, jossa oli seurattu yhdeksääkymmentä ihmistä, osoitti, että narsistin ulospäin näkyvä itseluottamus ja fyysinen vetovoima eivät olleet suurimpia tekijöitä narsistien treffimarkkinoiden ykkössijaan. Narsistille tyypilliset käyttäytymisen piirteet; ulkonäköön panostaminen, kumppanin ylenpalttinen kehuminen ja imartelu suhteen alussa, sekä rohkeus ja ulospäinsuuntautuneisuus olivat saaneet treffikumppanin luulemaan, että narsisti oli nähnyt kaiken vaivan häntä varten.

Treffikumppanit eivät olleet ymmärtäneet, etteivät ne olleet vain häntä, uutta tuttavuutta kohtaan suoritettavia kohteliaita eleitä, vaan narsistin tyypillinen toimintatapa uusia ihmisiä tavatessa.

Hurmaava narsisti ja uhrin häpeä

Narsisti luo itsestään uuden ihmissuhteen alussa usein hyvin kiehtovan, itsevarman, sekä menestyneen vaikutelman. Uuden tuttavuuden ylistäminen ja vuolaasti virtaavat kehut antavat toiselle rakkaudellista huomiota ja suurta ainutlaatuisuuden tunnetta. Kukapa meistä ei tarvitsisi tunnetta tulla nähdyksi ja kuulluksi juuri sellaisena, kuin on?

Narsistinen itsekkyys ja kontrollin tarve voivat näyttäytyä ihmissuhteen alussa ystävällisenä ja äärimmäisen rakastavana vastuunkantamisena erityisesti läheisten hyvinvoinnista.

Kun joku johtaa vakaan ja varman oloisesti kaikkea ympärillä olevaa, ilman epävarmuuden hiventäkään voi se luoda suurta luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Edellä mainitut piirteet ovat tavallisesti kuitenkin vain näytelmää. Todellisuuden hypättyä dramaattisen suureleisesti esiin voi kaikki muuttua hetkessä täydelliseksi vastakohdaksi: läheisen syyllistämiseksi, alistamiseksi, hyväksikäytöksi, manipuloinniksi, sekä läheisen kokemaksi häpeäksi ja peloksi.

Narsistin huijaaman ja manipuloiman ihmisen voi olla vaikea kertoa kokemuksistaan muille, koska tapahtumat eivät tavallisesti näy ulkopuolisille.

Kokemukset lapsuudenperheessä

Narsistin huijaaman ihmisen kokemukset lapsuudenperheessä voivat selittää viehättymistä narsistisista persoonista.

Ankara ja vaativa kasvatus on voinut opettaa lapselle äärimmäistä miellyttämistä, sekä lapsen omien tunteiden unohtamista ja ohittamista. Saadakseen vanhempansa arvostusta, rakkautta, välittämistä ja läheisyyttä on voinut joutua jatkuvasti luopumaan rajoistaan, suorittamaan ja unohtamaan omansa.

Toisessa vaihtoehdossa lapsuus on voinut olla kuin sateenkaarenväreissä säihkyvä kaunis kupla, jossa ei koskaan ole joutunut kohtaamaan ihmisiä, jotka eivät pysty tasavertaisiin ja toista arvostaviin ihmissuhteisiin. Onnekkaassa ja turvallisessa ympäristössä ei ehkä ole osattu edes aavistaa, kuinka erilaisin ja hämmästyttävän vastakkaisin tavoin ihmismieli voisi käyttäytyä.

Lapsuudenperheestä opittujen toimintamallien johdattelemana voidaan tietämättä hakeutua narsistisen ihmisen seuraan. Sellaiseen seuraan, jossa voi tuntua turvallisen tutulta toimia miellyttäjän roolissa, suorittaa kaikin puolin parasta itseään, mutta saada kuitenkin vain jatkuvaa halveksuntaa ja torjuntaa. Ja jos ei ole koskaan aiemmin elämässään törmännyt narsistisiin persooniin, voi olla mahdotonta hyväksyä, etteivät ehkä kenenkään sosiaaliset taidot yksinkertaisesti ”riitä” ylläpitämään hyvää ja toimivaa suhdetta narsistin kanssa.

Itsesyytökset ja riittämättömyyden tunne, jota narsisti tavallisesti haluaakin läheisensä tuntevan puskevat yrittämään ja antamaan itsestä yhä enemmän ja enemmän, kunnes tulee aika, jolloin voi huomata antaneensa kaiken, senkään riittämättä.

Hoivavietti, jossa auttamisen rajat unohtuvat

Toisten auttamisesta ja hyvän tekemisestä tulee tutkitustikin hyvä olo. Kun on olemassa jotain toista varten, täyttää hänen tarpeitaan ja on aina saatavilla, voi kokea olevansa merkityksellinen ja tärkeä. Tunne merkityksellisyydestä ja joukkoon kuulumisesta parantaa hyvinvointiamme.

Vaarana myötätuntoisella ja muita auliisti auttavalla on kuitenkin itsen ja auttamisen rajojen unohtaminen.

Narsismin ytimessä oleva huono itsetunto ja syvä häpeä tarvitsevat jatkuvaa huomiota ja hoivaa. Myötätuntoinen ja auttamisesta hyvää oloa saava osaa luonnostaan antaa narsistiselle ihmiselle kaikkea hänen tarvitsemaansa. Tätä voisi kutsua jopa narsistin sijaisvanhempana oloksi. Koska mikään ei välttämättä täytä narsistin persoonassa syvällä olevaa ”tyhjiötä” voi empaattinen ja muista huolehtiva ihminen kuluttaa hänen lähellään kaikki voimavaransa.

Narsistisessa käyttäytymisessä tunnetusti esiintyvä manipulointi voi saada läheisen näkemään maailmaa narsistin silmin. Läheinen on voinut alkaa puolustamaan narsistin ylimielisyyttä ja karkeutta julkisesti ja hän voi olla samaa mieltä siitä, että vain harvat ja valitut voivat ymmärtää narsistisen läheisensä ainutlaatuista ajattelu ja toimintatapaa. Lopulta narsistin läheinen saattaa alkaa jopa uskomaan, ettei ole kovinkaan arvokas ilman häntä.

Läheisriippuvuus

Läheisriippuvuus -termillä on melko negatiivinen kaiku. Läheisriippuvuudesta on kuitenkin hyötyä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalalla. Läheisriippuvuuden piirteisiin kuuluu suurta empatiaa, aitoa ja syvää halua auttaa ja tehdä hyvää toiselle ihmiselle. Kyseessä ei siis ole mielenterveyteen liittyvä diagnoosi.

Haitaksi läheisriippuvuus on silloin, jos toisen ihmisen hyvinvointi menee jatkuvasti oman hyvän edelle. Hyvin haitallista on, jos antaa kaiken itsestään, kunhan toinen vaan voi hyvin ja jos sietää huonoa kohtelua vain säilyttääkseen toisen ihmisen vierellään.

Haitallisista piirteistä voi päästä eroon ymmärtämällä ja myöntämällä, ettei toisen ihmisen teoista tarvitse ottaa vastuuta. Terveen itsekkyyden ja omien tarpeiden tunnistaminen ja toteuttaminen luo pohjaa elämälle, jossa ei altistu muiden hyväksikäytölle. Ihminen pystyy muuttamaan vain itseään, ei muita.

Viehätymme itselle vastakkaisista persoonatyypeistä

Ihminen ei yleensä rakastu kuvajaiseensa, kun laskuista jätetään pois tarujen Narkissos.  Vastakkaiset, toisistaan poikkeavat persoonatyypit vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit. Kun toisella on jotain sitä mitä itsellä ei ole, on se erilaista ja sitä myötä myös hyvin viehättävää.

Oman persoonan vastakohdat kiinnostavat, koska ne ovat tuntemattomia ja sitä myötä jännittäviä. Mitä nuo piirteet oikein ovat ja miten ne voisivat täydentää minua?

Magneettien lailla toisiaan puoleensa vetävistä erilaisista persoonista, narsistista ja liian kiltistä, voit lukea lisää blogikirjoituksesta:

Narsisti ja liian kiltti vetävät toisiaan puoleensa kuin magneetit.

Lopuksi pohdittavaksesi

On mahdotonta antaa yhtä tarkkaa selitystä sille, miksi narsistista usein niin kovin viehätytään. Kyse voi olla viehättymisestä vastakkaisista persoonapiirteistä, kokemuksista lapsuudenperheen vuorovaikutussuhteissa ja niiden vaikutuksista nykyhetkeen sekä tämänhetkiseen minään. Yksi melko yksinkertainen selitys on myös narsistin hurmaava käytös aina uuden ihmissuhteen alussa.

Jos olet huomannut ehkä toistuvastikin päätyväsi ihmissuhteisiin, jossa sinua kohdellaan äärimmäisen huonosti kannustan ensimmäiseksi nimeämään ja selkiyttämään omat elämänarvot ja rajat.

Voit aloittaa miettimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä ovat kolme tärkeintä elämäarvoa, joiden toivot toteutuvan kaikista läheisimmissä ja rakkaimmissa ihmissuhteissasi?
  • Kun nuo arvot toteutuvat miten toimit itse eri tavalla, kuin nyt ja miten läheisesi toimivat sinua kohtaan?
  • Mitä tärkeää elämänarvoa haluat alkaa vahvistamaan heti?
  • Kuka voisi olla apunasi ja miten?
  • Entä mitkä ovat kolme tärkeintä rajaasi? Jos et ole aiemmin nimennyt rajoja tee se nyt.
  • Jos rajat toteutuisivat jo tänään, mitä tekisit eri tavalla kuin eilen?
  • Kuka voi olla apunasi rajojen kiinni pitämisessä?

Lähteet:

Jauk Emanuel. How Alluring Are Dark Personalities? The Dark Triad and Attractiveness in Speed Dating. 11.1.2016. European Journal Of Personality. Poimittu 4.5.2020.

Johnson & Murray. Hullun rakas- Näin selviät kumppanisi persoonallisuushäiriöstä. 2012. Finn Lectura.

Malinen Ben. Taakkana läheisriippuvuus- kenen elämää elät? 2016. Kirjapaja.

Myllärniemi Jorma. Narsismi: vamma ja voimavara. Kirjapaja. 2011.