Rakkaus toisia ihmisiä ja omaa lasta kohtaan on narsistisessa maailmassa täysin normaalista poikkevaa. Narsistisen ihmisen sanotaan tarvitsevan mittaamattoman määrän ihailua ja huomiota mutta olevan itse kykenemätön antamaan niitä toisille.
Lapsi joutuu olemaan usein pelästään narsistista vanhempaansa varten palvellen tämän tarpeita ja itsekkäitä tarkoitusperiä. Tuon kaiken kokeminen ja näkeminen vaikuttaa luonnollisesti äärimmäisen negatiivisesti ei-narsistisen vanhemman jaksamiseen.
Varhainen puuttuminen lapsen kaltoinkohteluun on ensisijaisen tärkeää. Jos huomaat lapseesi kohdistuvan kaltoinkohtelua ole mahdollisimman pian yhteydessä oman alueesi lastensuojeluun ja terveysviranomaisiin. Heidän velvollisuus on auttaa ja puuttua.
Vahvistamalla omaa jaksamistasi vahvistat vanhemmuuttasi ja sitä myötä myös lastasi
Vaikka joutuisitkin korjaamaan toisen vanhemman jälkiä ja tuhoja ota se työnä, joka sinun on vain tässä elämänvaiheessa tehtävä. Se ei tule kestämään loputtomiin, vaikka odottavan aika onkin tuskallisen hidas. Kaiken tuon ns.ylimääräisen työn vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että pidät hyvää huolta itsestäsi ja omasta jaksamisesta.
Oma hyvinvointi on kaiken lähtökohta. Jos ei itse jaksa, ei ole voimia auttaa muitakaan.
Panosta ja kohdista ajatuksesi ja energiasi ennen kaikkea omaan vanhemmuuteesi, sekä kaikkeen siihen hyvään, jonka olet huomannut olevan hyödyksi niin sinulle, kuin lapsellesikin. Tee lisää sitä mikä toimii!
Vahvista positiivista hyvää, jota sinun ja lapsesi välisessä suhteessa jo on. Laita suurimmat energiasi asioihin, joihin sinä pystyt vaikuttamaan.
Vahvista itseäsi seuraavien ohjeiden avulla:
- Panosta yöuniin. Riittävä unenmäärä aikuiselle on 7-9h yössä.
- Panosta myös terveelliseen ja ravintorikkaaseen ruokavalioon ja pidä ruokailuväli tasaisena (syö 4-5h välein).
- Täydennä vitamiinivarastoihisi ainakin D, C ja B -vitamiineja.
- Ulkoile ja harrasta liikuntaa. Vältä raskasta liikuntaa, jos olet rasittunut tai hyvin stressaantunut.
- Vältä alkoholia tai muita päihteitä, ne eivät ole ratkaisu vaikeisiin ongelmiin, vaan usein luovat niitä lisää.
- Näe ystäviä tai soita heille. Keskustelu luotettavien hyvien läheisten ja tuttavien kanssa auttaa monella tapaa.
- Panosta sellaisiin ihmissuhteisiin, joissa voit aidosti hyvin. Hyvät ihmissuhteet ovat parantavia.
- Meditoi, se auttaa tutkitustikin stressiin, ahdistukseen ja masennukseen. Voit aloittaa kuuntelemalla yhteistyössä Kupariketun kanssa tekemiämme terapeuttisia meditaatioita: https://www.youtube.com/playlist?list=PLrIi0uuoTlIaBWPmSE9s7g-TAkA-FtAOB
- Tanssi, laula ja leiki. Älä luovu niistä asioista, jotka joskus tekivät sinut iloiseksi.
- Ota omaa aikaa ihan joka päivä, edes puolen tunnin tai lyhyen kävelylenkin ajan.
- Hae rohkeasti ammattiapua, ansaitset saada apua.
Vaikeina hetkinä suosittelemme pysähtymään, sulkemaan silmät, hengittämään syvään ja tekemään mielikuvaharjoituksen, jossa olet tulevaisuudessa 10-20 vuoden päässä tästä hetkestä.
Kuvittele, että olet tilanteessa, jossa lapsesi on jo aikuinen ja hänellä on ehkä jo oma perhe. Mitä silloin haluat hänelle kertoa ja mitä uskot hänen sinulle vastaavan ja sanovan? Anna itsellesi lupa pohtia näihin vastauksia hyvin lempeästä ja lohdullisesta näkökulmasta käsin.
Jokaisella lapsella on oikeus saada riittävän hyvä vanhempi ja sitä sinä varmasti olet.
Luota itseesi ja omaan vanhemmuuteesi ja muistathan: sinun ei tarvitse yrittää selviytyä yksin. Saat pyytää apua läheisiltä ja ammattilaisilta aina ja heti, jos/kun siltä tuntuu.
Tukea vanhemmuuteen:
https://www.mll.fi/vanhemmille/
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ”Hyvinvointi”. Poimittu 24.3.2021. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi
Häkkänen-Nyholm Helinä. 100 kysymystä narsismista. Readme.fi. 2018.
Kiviniemi Jenni. Hyvästit narsistille – Tervetuloa oma elämä. Kirjapaja. 2020.