Ekstrovertti, introvertti vaiko narsisti?

Jokaisella meistä on ainutlaatuisen yksilöllinen temperamenttityyppimme (käyttäytymisen piirre/luonne), joka määräytyy geneettisesti jo raskauden aikana ja varhaislapsuudessa. Temperamenttityypistä riippuen voimme tehdä elämässämme hyvinkin rohkeita valintoja tai sitten jarrutella ja varmistaa, ettei mitään ylimääräisiä riskejä tule vahingossakaan otettua.

Temperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sensitiivisyys, sosiaalisuus, joustavuus, mieliala ja sopeutumiskyky. Piirteet voidaan jakaa myös ekstrovertteihin ja introvertteihin.

Ekstroverteille on tyypillistä elämys- ja jännityshakuisuus. He ovat seurallisia, vilkkaita ja aktiivisia. Introvertit ovat rauhallisia ja päätöksiään harkitsevia. Introvertit välttävät ottamasta turhia riskejä ja viihtyvät yksin.

”Temperamentti määrää, miten helposti ihminen suuttuu, muttei sitä mitä hän suuttuessaan tekee. Sen määrää persoonallisuus.” (Selin.2006.)

Kriisitilanteet (ero, onnettomuus, työpaikan menettäminen) voivat tutkimusten mukaan kuitenkin muuttaa ajattelua ja käyttäytymistä jopa täysin päälaelleen. Kriisin myötä aiheutuneet toiminnan muutokset ovat normaaleja, eivätkä ne ole merkki persoonallisuushäiriöstä. Kriisistä toivuttaessa palautuu toiminta jälleen hiljalleen ns. normaaliksi.

Narsismia ei tule sekoittaa kriiseistä aiheutuviin hetkellisiin, lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäisiin toimintatapoihin.

Diagnosoitavissa oleva narsistinen persoonallisuushäiriö tai vahvasti narsistiset piirteet (ei diagnoosia persoonallisuushäiriöstä) syntyvät jo varhaislapsuudessa ja aiheuttavat jatkuvia, sekä toistuvia vaikeita ongelmia narsismista kärsivälle ja hänen läheisille.

Psykiatri ja psykoterapeutti Stenberg pohti Psykoterapiakeskus Vastaamolla vuonna 2016 pitämällään Persoonallisuushäiriöt -luennollaan, kuinka teini-ikää voisi leikillään kutsua kokonaiseksi persoonallisuushäiriöiden kirjoksi, sekä aikakaudeksi, sen todellisuudessa sitä kuitenkaan olematta. Tuossa haastavassa lapsuuden ja nuoren aikuisuuden rajamaastossa ailahtelevainen ja epävakaa käyttäytyminen on hyvin tavallista, niin kuin se siis on hetkellisesti myös elämässä tapahtuvien erilaisten kriisien aikana/myötä.

Haastavat persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöiden tunnistaminen on usein haastavaa ja diagnosointi vaatii ihmisen pitkäaikaista ja monipuolista haastattelua, sekä seurantaa.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista erilaiset suuruuskuvitelmat itsestä, äärimmäinen ihailun tarve ja empatian vähäisyys.

Narsisti kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun ja on toisia ihmisiä kohtaan kateellinen, röyhkeä ja ylimielinen. Narsisti voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen, osaamatta tai välittämättä asettua toisen ihmisen asemaan. Narsismin aiheuttamat haitat näkyvät sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Piirteet eivät vaikuta ihmisen älykkyyteen.

”Narsistinen persoonallisuushäiriö onkin eräänlainen pidempiaikainen itsetunnon ja itsearvostuksen säätelyjärjestelmän häiriö.” (mielenterveystalo.fi)

Vahvasti narsistisia piirteitä omaava henkilö voi olla esimerkiksi kykenemätön pitkiin kumppanuussuhteisiin ja hän ajautuu toistuvasti oudoilta vaikuttaviin ja vaikeisiin riitatilanteisiin, niin työ kuin yksityiselämässäänkin.

Narsistit ovat luonteenpiirteiltään varsin erilaisia toisiinsa nähden. Toiset ovat ulospäin suuntautuneita ja toiset vetäytyviä. Jotkut menestyvät työelämässä ja toimivat isojen organisaatioiden johtajina, toiset eivät kykene ylläpitämään riittävää toimintaa pärjätäkseen työelämässä. (väestöliitto.fi)

Hyvä ja huono narsismi

Olet saattanut kuulla sanottavan, että meissä kaikissa on ainakin jonkin verran narsistisia piirteitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että narsistiset piirteet voivat näyttäytyä niin terveellä, kuin sairaalloisellakin tavalla.

Terveissä määrin piirteistä voi olla hyötyä, kun taas liiallisissa ja hyvin vahvoina esiintyessään narsistiset piirteet voivat olla jopa tappavan vaarallisia esimerkiksi narsistin lähellä eläville.

Kun narsistisia piirteitä on vähäisessä määrin osaamme olla terveesti itsekkäitä ja pitää huolta itsestä. Terveesti itsekäs osaa pitää puolensa, ei anna itseä käytettävän hyväksi ja uskaltaa rohkeasti tarttua uusiin haasteisiin niin työ, kuin yksityiselämässäkin. Terveesti itsekäs ei käytä muita hyväksi, eikä halua vahingoittaa toisia.

Narsististen piirteiden ollessa hyvin voimakkaita ihminen kokee muiden olevan vain häntä ja hänen tarpeitaan varten ja näin hän oikeuttaa muiden hyväksikäytön, sekä huonon kohtelun.

Empatian vähäisyys (olemattomuus) ja suuri loukkaantumisherkkyys kuvaavat narsismin ydintä. Huono itsetunto ja loukkaantumisherkkyys tarvitsevat usein ”lääkkeiksi” muiden alistamista ja nöyryyttämistä. Näin narsisti voi ikään kuin huijata itseään näkemästä sitä mitä todellisuudessa on ja mitä hänen tulisi uskaltaa kohdata, jotta pystyisi muuttamaan itselle ja muille haitallista toimintatapaansa. Valitettavasti vahvasti esiintyvät narsistiset piirteet kuitenkin estävät itsen rehellistä katsomista ja näin ollen myös mahdollisuuden muuttua.

Jätä diagnosointi aina lääkärille ja keskitä päähuomio itseen

Narsistisen persoonallisuushäiriön, niin kuin muutkin persoonallisuushäiriöt diagnosoi aina lääkäri. Lääkärin on tärkeä keskustella ja kuulla arvioitavana olevan henkilön läheisiä, heitä joiden kanssa henkilö on yhdessä arkeaan elänyt.

Narsistin kanssa lähisuhteessa olleiden henkilöiden huomioita narsististen piirteiden ilmenemisestä ja vahvuudesta ei välttämättä yhtä hyvin korvaa mikään muu/kenenkään toisen arvio tai tieto. Läheiset ovat tavallisesti nähneet ja kokeneet niin alun tuttua täydellisyyttä, kuin myös äkkiä muuttuvaa täysin vastakkaista, jopa julmaa ja väkivaltaista käytöstä.

Vaikka olisi kokenut hyvin raskaita ja vaikeita ihmissuhteita tulee mahdollisen narsismi diagnoosin tekeminen jättää aina lääkärin tehtäväksi.

Henkilökohtaisten kokemusten todentamiseksi ei koskaan tarvita toisen ihmisen mahdollista narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosia.

Omat voimavarat on hyvä kohdistaa toisen sijaan terveesti itsekkäästi itseen, sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.


Lähteet:

Mielenterveystalo. F60.8 Muu Persoonallisuushäiriö. Poimittu 20.4.2020.

Selin Selina. Liisa Keltikangas-Järvinen johdatteli temperamenttien maailmaan. Työterveyslääkäri 2006;24(4):30-33. Poimittu 20.4.2020

Ojanen Jaana. Narsismin tunnistaminen on vaikeaa. Väestöliitto.fi. Poimittu 20.4.2020.