Narsistin valjaissa

Valta, korkea asema, itsevarmuus, seksikkyys ne loistivat hänestä kortteleiden päähän. Keneltäkään se ei jäänyt huomaamatta, kun hän asteli varmoin askelin paikalle. Tunsin kehossani, kuinka hän sai tyydytyksen jo pelkästä olemuksensa huomioimisesta. En nähnyt punaisten lippujen liehuvan missään. Ainoa punainen oli huulissani kimmeltävä puna, jota hän jo lounaspöydässä himoitsi. Tunsin sen jalkojeni välissä, kun hän nuolaisi huuliansa puhuessaan minulle kauniisti. Olin uinut täydellisesti hänen verkkoihinsa.

Valehtelu alkoi ennekuin edes olimme tavanneet. Kuva Tinderissä oli täydellinen, jenkkimies laiturilla. Aurinko tuli korkean heinikon takaa juuri sopivasti niin, että se heijastui hänen aurinkolaseistaan, jotka peittivät hänen täydellisen muotoiset kasvonsa. Hänellä oli kaksi koiraa napakasti kainalossa ja hän hymyili enemmän, kuin miltä koirien ilmeetkään antoivat ymmärtää. Ikä oli valehdeltu kymmenen vuotta nuoremmaksi mutta myönnän, siltä hän todella näytti. Hän oli komea ja veti puoleensa kuin hunaja sen tunsin jo pelkästä kuvasta. Oli kuin en olisi ollut ennen olemassakaan, mutta hän sai minut kokemaan merkitystä, arvokkuutta, huomiota, jotain niin ainutlaatuista, etten tiennyt mitä se oli. Rakastuin häneen täysin.

Kehoni oli treenattu, vahva, näyttävä, rasvaton unelma. Siksi hän varmaan halusikin minut viereensä täydentämään itseään. Näyttävästä kehostani huolimatta sisälläni asui pelkäävä, herkkä, särkynyt nainen, joka tarvitsi kipeästi turvallisuutta. Mieleni oli vieläkin herkempi ja siitä hän uiskenteli sisääni. Siitä hetkestä alkoi helvetti, jollaista en tiennyt olevan olemassakaan. Hänellä oli minun varalleni suunnitelma ja minä olin sen suunnitelman täydellinen uhri. Hänessä ei ollut koskaan mitään vikaa. Narsistin omatunto on puhdas, se on käyttämätön puhtaan valkoinen, mutta samalla sysimusta. Valta oli hänen lohtunsa ja sitä hän sumeilematta käytti toisia vastaan itse siitä hyötyen. Kun hän ei onnistunut hyötymään, hän nautti, kun sai aikaiseksi konflikteja ihmisten välille ja sai hämmentää ihmissuhteita varsinkin kaikkea, mikä liittyi hänen ex-kumppaniinsa.

Vilautettiin kuin houkutuksena olevaa porkkanaa ja samalla se vedettiin pois näkyviltä, jolloin jäi nälkä. Hän piteli ohjaksia aina ja kaikessa. Hän halusi ennustaa oman täydellisen tulevaisuutensa, sillä hän loi kaikki säännöt, ehdot ja vei minulta kaiken mahdollisuuden vaikuttaa niihin. Sain tähtisadetta, jos täytin kaikki hänen toiveensa ja käyttäydyin hyvin. ”Alistu, niin saat kaiken”. ”Kuka käski sinun olla köyhä?” hän toisti minulle usein mielestään minua kannustaen. Katse hänessä oli eloton, se katsoi tyhjyyteen, vaikka asia olisi ollut vakava ja tunteita herättävä. Kun alistuin, hän rauhoittui ja tunsi itsensä täydellisen ehyeksi. Minun piti vain olla valmiina hänelle kaikessa, seksissä, kaikella tavalla, olinhan hänen kuningattarensa. Silloin minut oli nostettu valtaistuimelle ja hän vaikka nuoli varpaitani, jos niin halusin.


Tietoja kirjoittajasta

Jenni Kiviniemi
psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen terapeutti

Vastaa