”Hei menneisyys!” -minä huusin sille lujaa.

En pysty ottamaan sinusta kaikkea mukaani.

Sinun kantaminen käy niin kovin kipeää.

”Hei menneisyys!” -minä toistin sille vieläkin lujempaa.

Otan  mukaani sinusta vain parhaat palat.

Katso, kuinka voimakkaasti minä niitä kannan.

Katso, kuinka voimakkaaksi sinä minut teit.

-Jenni Kiviniemi


Vaikka kuinka olisi kylmä,

on ympärillä usein edes jotkin pienet,

ohuet ja suojaavat reunukset.

Ne estävät tippumasta,

auttavat pysymään pinnalla ja hengittämään,

kunnes löytyy jälleen voimia alkaa vahvistamaan noita reunuksia

ja tekemään niistä vahvat,

niin vahvat,

ettei tarvitse enää pelätä tippuvansa.

-Jenni Kiviniemi

Vastaa