Henkinen väkivalta – mitä se on?

henkinen väkivalta, opi tunnistamaan

Henkisen väkivallan piirteitä

Nöyryyttävä kohtelu, kuten:

Syyttely

Arvostelu tai aliarvioiminen

Haukkuminen tai nimittely

Muuten loukkaaminen

Välinpitämätön kohtelu

Välinpitämättömyys väkivallan uhrin tunteita kohtaan

Väkivallan kokijan oikeuksia tasa-arvoiseen kohteluun ei kunnioiteta

Hallintaan pyrkiminen, kuten:

Uhkailu, kiristäminen tai pelottelu. Perheessä puoliso voi esimerkiksi kohdella lapsia ilkeästi saadakseen väkivallan kokijan tekemään asiat niin kuin haluaa. Henkinen väkivalta perheessä aiheuttaa vahinkoa myös lapsille.

Tarkkailu ja toiminnan rajoittaminen. Perheessä väkivallan kokijan esimerkiksi odotetaan olevan ”tilivelvollinen” menemisistä ja tekemisistä väkivallan tekijälle, etikä kokija saa tai voi itse päättää omista asioista.

Vaatimukset tai pakottaminen toimimaan kuten väkivallan tekijä haluaa esimerkiksi väkivallalla uhkaamalla.

Eristäminen, esimerkiksi ihmissuhteisiin vaikuttamalla tai niistä kieltämällä.

Henkinen väkivalta kulkee käsi kädessä narsismin kanssa.

Henkinen väkivalta alkaa yleensä kuin varkain ja pitkälle edetessään henkistä väkivaltaa tekevä pyrkii kontrolloimaan ja hallitsemaan toisen kaikkea tekemisiä, sekä eristämään sosiaalisesti. Fyysistä väkivaltaa edeltää melkein poikkeuksetta henkinen väkivalta, mutta henkinen väkivalta ei aina johda muhin väkivallan muotoihin (esim.fyysiseen tai seksuaaliseen väkivaltaan).

Henkinen väkivalta satuttaa syvältä ja voi aiheuttaa vakavia ja pitkäkestoisia haittoja. Henkinen väkivalta ja väkivallan pelko ahdistaa, lamauttaa, aiheuttaa stressiä ja erilaisia fyysisiä oireita, sekä laskee mielialaa.

Henkinen väkivalta on vaikea tunnistaa ja vielä vaikeampi todistaa tapahtuneeksi, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

Henkinen väkivalta pitää osata tunnistaa ja siihen pitää osata myös reagoida. Kun ongelma saa nimen on mahdollista vetää rajat huonon kohtelun pysäyttämiseksi.

Jotta henkisen väkivallan aiheuttamista haitoista pääsee eroon on ehdottoman tärkeää päästä ensin pois tilanteesta, jossa on alttiina henkiselle väkivallalle. Henkisen väkivallan kokemukset tulee aina ottaa vakavasti, sekä kokijaa, että tekijää tulee auttaa tai ohjata avun piiriin.

Väkivallan oravanpyörä

”Monesti kun väkivallantekijä satuttaa kerran, hän katuu tekoaan, vannoo kenties rakkauttaan ja lupaa, ettei niin enää ikinä tapahdu. Näin voi joskus ollakin, mutta jos näin tapahtuu jälleen, ollaan väkivallan kehässä. Se merkitsee sitä, että suhteessa vuorottelevat hyvät hetket sekä väkivallan hetket. Hyvät hetket voivat saada uhrin uskomaan, että suhde on siinä pysymisen arvoinen. Kierre syvenee.

Väkivallan uhri voi alkaa miellyttämään kumppaniaan tai toimimaan niin, ettei tämä suuttuisi. Voi tuntua siltä, ettei uskalla enää olla oma itsensä tai on varottava kaikkea, mitä sanoo tai tekee, jotta toinen ei hermostu. Tämä voi tapahtua huomaamattakin.” (Mielenterveyden keskusliitto – Henkinen ja fyysinen väkivalta.)

Rakkaus ei poista väkivaltaa

Uusien ihmissuhteiden alku on yleensä aikaa, jossa pyritään näyttämään ja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun väkivalta hiljalleen alkaa ja ajan myötä voimistuu pyrkii väkivaltaa kokenut usein puhumaan järkeä väkivallan tekijälle ja osoittamaan vielä enemmän rakkautta ja välittämistä, jotta väkivalta loppuisi. Tämän voi valitettavasti sanoa olevan turhaa työtä.

Pystymme vaikuttamaan vain omaan toimintaamme ja siksi väkivaltaa ei voi lopettaa kukaan muu, kuin väkivallantekijä itse. Jos ihminen ei itse tiedosta toimivansa haitallisesti ja väärin, syyttelee hän herkästi muita omista teoistaan eikä ymmärrä mitä on tehnyt väärin.

Rakkaus ei kaikessa vahvassa voimassaan pysty poistamaan väkivaltaa. Rakkautta tulee ensisijaisesti kohdistaa itseen esimerkiksi harjoittamalla lempeää itsemyötätuntoa, sekä olemalla terveesti itsekäs. Terveesti itsekäs ihminen tiedostaa omat rajansa ja sen, miten antaa itseään kohdeltavan.

Mitä tehdä jos kohtaa henkistä väkivaltaa?

Ratkaisukeskeisen ajattelutavan mukaan ongelmat eivät pidä päivänvalosta.

Väkivaltakokemuksista tulee puhua ääneen ja suositeltavaa on myös hakea herkästi apua sekä tukea niin läheisiltä, kuin ammattilaisiltakin.

Tieto henkisen väkivallan määritelmistä ja väkivaltaan liittyvästä lainsäädännöstä olisi hyvä olla kaikkien tiedossa. Henkinen väkivalta on Suomen lainsäädännön mukaan rikos. Tieto ei tässä tapauksessa lisää tuskaa, vaan päinvastoin. Tieto auttaa ymmärtämään mistä on kyse ja miten kokemuksista voi toipua.

Henkinen väkivalta on yleensä pitkäkestoista, jonka vuoksi se murentaa väkivaltaa kokeneen itsetuntoa. Itsetunnon murentuessa väkivaltaa kokenut voi syyttää itseään tapahtuneesta, jolloin kokemuksista on vaikea puhua ja hakea apua. Väkivalta ei koskaan ole uhrin syy, vaikka uhri olisikin provosoinut väkivallan tekijää.

Henkistä väkivaltaa kokenut kaipaa ennen kaikkea ymmärrystä ja sen, että hänet otetaan todesta ja häntä uskotaan. Kokemuksien vähättelyä tulee ehdottomasti välttää. Vähättely on väkivaltaa kokeneen nöyryyttämistä.

Pidä huolta itsestäsi ja lapsistasi

Henkisellä väkivallalla voi olla vakavia mielenterveydellisiä- ja fyysisiä seurauksia.

Lapsia tulee suojata kokemasta henkistä väkivaltaa sekä suojata näkemästä myös aikuisten välistä väkivallan käyttöä ja kokemista. Väkivallan kokeminen ja näkeminen vaikuttaa haitallisesti lapsen kasvuun, kehitykseen ja terveen minäkuvan muodostumiseen.

Jos tunnistat tai epäilet kokeneesi tai kokevasi tälläkin hetkellä henkistä väkivaltaa puhu ensimmäiseksi asiasta ääneen läheistesi ja ystäviesi kanssa ja hae myös herkästi ammattiapua.

Ammattiapu/terapia auttaa pääsemään yli vaikeista kokemuksista ja rakentamaan jälleen hyvää itsetuntoa ja itseluottamusta omaan itseen ja omaan elämään.

Henkistä väkivaltaa on kokenut yllättävän moni, tästä syystä onkin hyvä tiedostaa, ettei ole yksin kokemuksien kanssa.

Lähteet: Väestöliitto.fi / Henkinen väkivalta

Tietoja kirjoittajasta

Jenni Kiviniemi
psykiatrinen sairaanhoitaja, ratkaisukeskeinen terapeutti